2D-MIK SAJUPPILLATSITSISARLUNI MISSUINERIT KALAALLIT NUNAATA KUJATAATA KANGIATA AVATAANI ASN Nalunaarusiaq

Transcription

1 Marsi 2015 v1 2D-MIK SAJUPPILLATSITSISARLUNI MISSUINERIT KALAALLIT NUNAATA KUJATAATA KANGIATA AVATAANI ASN Nalunaarusiaq

2 SULINIUT 2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinerit Kalaallit Nunaata Kujataa Kangiata avataani Suliarinnittoq: TA Uppernarsaasiq: IGP Akuerinnittoq: IGP Saqqaani asseq: Sajuppillatsitsisarluni misissuinermi angallat

3 IMARISAI IKKE TEKNISK RESUMÉ TEKNIKKITIGUUNNGITSUMIK EQIKKAANEQ NON-TECHNICAL SUMMARY 1 AALLAQQAASIUT Ataatsimut isiginninneq Suliffeqarfiit peqataasut Suliffeqarfiit peqataasut SULINIUTIT ALLAASERINEQARNERI Ataatsimut isiginninneq aamma Pilersaarutit Sajuppillatsitsisarluni misissuineq Logistikki Umiarsuit siunnersuutaasut Orsussanik pisariaqartinneqartutut ilimagineqartut Kemikaalianik atuineq Eqqagassalerineq Imaanut kuutsitsinerit Innarliinaveersaarnerit pioreersut PINNGORTITAMI AVATANGIISIT Silap pissusaa Immap itissusaa Imarpimmik ilisimatusarneq Sikoqarnera Tunngaviusumik kemikalianik mingutsitsinermullu qaffasissutsit SUMIIFFIIT ILLERSORNEQARTUT AAMMA PINNGORTITAP ATAQATIGIINNERANUT PINGAARUTEQARTUT Sumiiffiit illersorneqartut Pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartut (VECs) eqikkarnerat UUMASSUSILLIT AVATANGIISAAT Immap naqqani uumassusillit pissuseqatigiinnerat Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnerat Aalisakkat aamma qaleruallit Imaani timmissat Imaani miluumasut Ataatsimut isiginninneq Nannut Seqqullit (Puisit aarrillu) Arfiviit (Balaena mysticetus) Tikaagulliit (Balaenoptera acutorostrata)... 45

4 5.5.6 Qipoqqaat (Megaptera novaeangliae) Arferit angisuut allat Arfiviit ilaqutaat Rethval-i (Eubalaena glacialis) Qilalukkat qernertat (Monodon monoceros) Qilalugaq qaqortaq (Delphina pterusleucas) Arferit kigutillit allat INUIT SULIAAT Aalisarneq Piniarneq Takornariaqarneq SUNNIUTAASINNAASUNIK NALILERSUINEQ Nalilersuinermi periuseq Noise generated by the survey Uumassusillit avatangiisaat Immap naqqani uumassusillit pissuseqatigiinnerat Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnerat Aalisakkat aamma qaleruallit Imaani timmissat Imaani miluumasut Inuit suliaat Aalisarneq Piniarneq Takornariaqarneq SUNNIUTIT SAKKORTUSIARTORTUT INNARLIINAVEERSAARNEQ & NAKKUTILLIINEQ Innarliinaveersaarnerit Pioreersut Pingaarnerit Nakkutilliineq siunnersuutigineqartoq NAJOQQUTAT

5 NON-TECHNICAL SUMMARY Proposed Project TGS-NOPEC Geophysical Company ASA (TGS) proposes to undertake a two dimensional (2D) seismic survey in the western Greenland Sea off South East Greenland between 5 July and 31 October The Survey Area (Figure A) lies largely to the south of the Arctic Circle, with the proposed survey lines overlying the continental shelf. The survey will take place at least 12nm offshore at all times and for the most part well beyond this distance 2D seismic surveys such as this contrast with more intensive 3D surveys where survey lines are much more closely spaced and very detailed information is collected, but over smaller areas. This is an important point in relation to the assessment since it means that any environmental effects from 2D surveys at a given location will be very short term. In contrast, the survey will take place over a relatively large area and thus has potential to affect a wider area, albeit less intensively. The purpose of the project is to acquire geophysical and geological data that will be used by various clients (exploration companies) to prospect for hydrocarbon resources. The data acquired by the survey will contribute to a more accurate and advanced understanding of the geology and hydrocarbon potential of the area. Conducting the survey as a multi-client project will eliminate (or significantly reduce) the need for the various different exploration companies to acquire the same data independently and thereby limit the overall impact to the environment. Figure A: location of proposed SEG15 Survey Area in relation to the Greenland coast.

6 Seismic surveys acquire data on seabed geology using subsurface acoustic (sound) reflections to identify boundaries between different geological layers. The acoustic source is provided by an array of airguns towed approximately 250m behind a source vessel which also tows an array of hydrophones to listen to the reflected sound. The hydrophone arrays are known as streamers and will be solid (not fluid filled) and towed around 8km behind the source vessel. The survey lines will be widely spaced (12-25km apart). Up to 1,000km of lines will be surveyed. The source vessel will be assisted by another vessel, a support vessel. A helicopter will be available to assist but is not expected to be used frequently. The airgun array will have a total (maximum) active volume of 5,025 cubic inches, although it is more likely that a volume of 3,350 cubic inches will be used. Use of the larger array would be recorded and reported to the authorities. As with all such technology, the array generates considerable levels of underwater noise which this assessment seeks to understand and wherever possible mitigate (i.e. reduce the environmental impacts). The vessel will conduct the survey whilst travelling at 5 knots with a firing interval of 10 seconds (approximately every 25m). The survey vessel is intended to be operational 24 hours a day except in periods where weather does not allow for data acquisition. Whilst there may be some drift ice present no ice breaker will be used and the survey will not be able to enter into any areas of densely packed or fast ice that may be present in coastal areas. Following submission of a Scoping Document which outlined the proposed survey specifications, the Environment Agency for the Mineral Resources Activities (EAMRA) via the Mineral Licence and Safety authority (MLSA) together with its scientific advisors National Centre for Energy and Environment (DCE) and Green-land Institute of Natural Resources (GINR) have advised TGS that an Environmental Impact Assessment (EIA) should be prepared. Comments have been received from MSLA and its technical advisers which have been taken into account in the EIA. The EIA has been prepared by Centre for Marine and Coastal Studies Ltd (CMACS), informed by underwater noise modelling completed by NIRAS Greenland. CMACS is a specialist marine and coastal environmental survey and consultancy company. NIRAS Greenland, part of the NIRAS Group, is an engineering consultancy company with over 50 years of involvement in Greenland.

7 Ecology of the Area and Human Activities The biological environment is strongly influenced by short lived phytoplankton blooms which occur after the break-up of sea ice in the spring. This fuels a period of intense biological production. The EIA summarises the various human activities and natural environment features that could potentially be affected by the survey. The natural environment includes seabed communities which in shallow areas, especially below 100m, are important areas of production supporting wider marine species. Although there is less fishing activity than off South West Greenland the South East is believed to support a higher abundance and diversity of fish than seas to the north off the east coast of Greenland and this sustains some commercial and subsistence fishing activity. There is some hunting of marine mammals, focused in coastal waters inshore of the Survey Area. Coastal areas are also of considerable importance to seabirds over summer months, some of which will pass through or may forage in the survey area. A wide range of marine mammal species occur off South East Greenland and may be present in or around the Survey Area. Northern right whale and narwhal are identified as being of particular importance and potential sensitivity in relation to the proposed seismic survey; there are protection zones for narwhal in the Licence Area although the seismic survey will not enter these areas. Bowhead whale are also recognised as a key species but the survey is unlikely to encounter them as the species is associated with ice conditions and is expected to be present well north of the Survey Area. A wide range of other marine mammal species could be encountered or be present around the Survey Area over summer months. Table A: Potential Impacts Effect Receptors Considered Potential Impact(s) Underwater noise of airgun array Fish, Marine Mammals, Fishing Activity Physical injury Disturbance/displacement Accidental oil/fuel spills Fish, Birds, Marine Mammals, Benthic Habitats Direct/indirect impacts through contamination of the marine environment as discussed Attraction to vessels Birds Collisions/interference with normal behaviour, potentially fatal to individuals. Conflicts with survey vessels Fishing activity, hunting, tourism, Lost time and income Marine mammals, birds Death/injury for individuals The underwater noise expected to be generated by the survey has been modelled to support the EIA. In summary: sound propagation from the seismic survey is expected to be much greater for lower frequency components of the sound spectrum;

8 there will be rapid attenuation (noise reduction) over short distances (the first few hundred metres), especially of higher frequency sound; levels of noise that could injure marine mammals are not expected to be present more than 1,000m from the airgun array (potentially dangerous levels of noise may be present closer to the airguns) levels of noise that may disturb marine mammals are expected for some tens of kilometeres around the survey. Mitigation Mitigation includes elements built in to survey planning, such as the presence of trained and experience marine mammal and seabird observers (MMSOs) with Passive Acoustic Monitoring (PAM) equipment. The MMSOs, PAM operators and survey technicians will together implement current Greenlandic marine mammal mitigation protocols that set out appropriate responses if marine mammals approach the airguns before or during airgun firing. Furthermore, additional elements following EIA (such as an increased Mitigation Zone based on the results of noise modelling) will be implemented. The following detailed mitigation is explained in the EIA: smaller volume seismic array to be used wherever possible; a mitigation gun will be available if needed, this is a single gun of low output; airguns will not be used unnecessarily at far distances from the transect line; at least four qualified marine mammal and seabird observers (MMSO) including PAM operators will be present on the source vessel with a minimum of one observer monitoring visually and one PAM operator monitoring acoustically during pre-firing watches; Passive Acoustic Monitoring (PAM) will be deployed at all times during pre-firing watches by one of two PAM operators; MMSO and PAM Operators should be experienced in both visual and acoustic techniques to allow individuals to rotate duties efficiently as watches will be long during ~24 hour daylight conditions. Implementation of current Greenlandic marine mammal mitigation protocols that set out appropriate responses if marine mammals approach the airguns before or during airgun firing through the use of MMSOs and PAM equipment.

9 TEKNIKKITIGUUNNGITSUMIK EQIKKAANEQ Suliniut siunnersuutigineqartoq TGS-NOPEC Geophysical Company ASA (TGS) siunnersuuteqarpoq marloqiusamik sammivilimmik (2D) sajupillatsitsisarluni misissuiniarluni Grønlandshavip kiterpasissuani Kalaallit Nunaata Kujataata Kangiani piffissami juulip tallimaata (5) oktobarillu naggataata (31) akornnani 2015-imi. Misissuiffissaq (Takussutissiaq A) tamangajammi qaasuitsup kujataata tungaaniippoq, titarnerit misissugassatut siunnersuutigineqartut nunap toqqaviata nalaaniillutik. Misissuinissaq piffissaq tamaat minnerpaamik nunamit 12 sømilit avammut annerusumillu tamanna qaangingaatsiarlugu ingerlanneqassaaq. 2D-mik sajuppillatsitsilluni misissuinerit pineqartut sukumiinerusumik misissuinernut 3D-nut illuatungiliupput, titarnerit qaninnerullutik paasissutissallu sukumiinerujussuit katersorneqarlutik nalinginnaasumik sumiiffimmit annertunngitsumiit. Tamanna nalilersuinermut atatillugu pingaaruteqarpoq eqqaassallugu, tassami isumaqarmat sumiiffimmi 2D-mit misissuinerit avatangiisinut sunniutigisinnaasaat sivikitsuinnarmik pissammata. Akerlianik, misissuineq ingerlanneqassaaq sumiiffimmi annertungaatsiartumi kiisalu ilippanaateqarluni sumiiffimmik annertunerusumik sunniisinnaanissaa, taamaattoq sunniutaa annikinnerulluni. Pilersaarutip siunertaraa geofysikkimik geologiimillu paasissutissanik pigisaqalernissaq, sullitanit assigiinngitsunit atorneqarsinnaasunik (suliffeqarfiit misissueqqissaarnermik suliallit) kulbrinteqarsinnaaneranik misissuinerminni. Paasissutissat, misissuinermit pissarsiarineqarsimasut eqqornerusumik pitsaanerusumillu paasissutissiissapput sumiiffimmi geologiimik kulbrinteqarneranillu ilimanaateqarneranik. Pilersaarutip arlariinnik sullitassalerlugu ingerlaneqarnerata peersissavaa (millisilluguluunniit) suliffeqarfiit misissuinermik suliallit paasissutissat assigiit immineerlutik pissarsiarinissaanut taamaalilluni avatangiisinut sunniutissat tamakkiisumik annikillisillugit.

10 Takussutissiaq A: SEG15 sajuppillatsitsisarluni misissuiffissatut siunnersuutaasup inissisimannera Kalaallit Nunaata sineriianut naleqqiullugu. Sajuppillatsitsisarluni misissuinermit immap naqqata qanoq issusaannik paasissutissanik pis-sarsiffiussapput nunap iluanut (nipinik) aporartitsinikkut akisuatitsilluni geologiip qaleriiaarnerisa killeqarfii assigiinngitsut sumiissusersiornerani. Nipimik aallakaatitsissut silittumik inissitsiterneqarsi-masunik silaannarmik qamutilittaatinik umiarsuup aquanit 250 meterinik ungasitsigisumit kalinne-qartunit immap iluanit immiussissutitalimmik akisuanernik tigooqqaassutilimmik (hydrofoner). Akisu-anermik tigooqqaassut aamma ilisimaneqarpoq streamer-itut aallaavianiit taanna umiarsuup aquanit 8 km-erisut ungasitsigisumiit kalinneqassaaq. Misissuinermi titarnerit avissaangatsinneqassapput (12-25km-isut ungasitsigalutik). Titarneq km-it tikillugit misissorneqassapput. Aallaaviusumik an-gallat allamik umiarsuarnik ikiorteqassaaq, angallat ikorfartuut. Qulimiguulik aamma ikiuutissalluni piareersimassaaq kisiannili atorneqakulanissaa naatsorsuutigineqanngilaq. Silaannarmik aallartitsissutit ataatsimooortut tamakkiisumik (annerpaaffissaq) atorsinnasoq an-nertussuseqassaaq kubik torminik, ilimanarnerullunili kubik tormit angullugit annertus-suseqartoq atorneqassasoq. Aallartitsissutit ataatsimoortut annertunerusut atorneqarneri nalunaar-sorneqassapput pisortanullu nalunaarutigineqarlutik. Teknikkikkut atortut taamaattut, qamutilittaat immap iluani nipiliorsinnaavoq sakkortungaatsiartumik tamanna misissuinerup massuma paasiniarpaa qanorlu innarliinaveersaartinnissaa anguneqarsinnaanersoq (t.i. avatangiisinut sunniutai annikil-lisarniarlugit). Umiarsuup misissuinini ingerlatissavaa 5 knob-imik sukkassuseqarluni 10 sekuntikkaarluni nipimik issuttarluni (25 meterit missai tamaasa). Umiarsuaq misissuut ulloq unnuarlu ingerlaarnissaminut sa-

11 naajuvoq, silamik peqquteqarluni paasissutissanik katersisinnaannginnera peqqutaalluni uninngat-inneqarsinnaanera eqqaassanngikkaanni. Sikorsuit tamaaniissinnaagaluartut taamaattoq sikumik aserorterummik atuisoqarnavianngilaq, misissuinerlu sikorsuarnut eqimasunut isertersinnaanavianngilaq soorluttaaq ukiup sikuanut sinerissap qanittuaniittumut isertersinnaanngitsoq. Sumiiffimmi killiliinerup uppernarsaataata nassiunneqarnerata kingorna tassani allaaserineqarput misissuinissamut siunnersuutigineqartumut immikkoortitaakkanik nalunaarsuiffiit, Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik (EAMRA) Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik (MLSA) aqqutigalugu, aammalu ilisimatusarnermut siunnersortit ilagalugit, National Center for Energi og Miljø (DCE) kiisalu Pinngortitaleriffik (GINR) TGS-imut innersuussutigisimavaat Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinerit (ASN) suliarineqassasoq. Oqaaseqaatit MLSA-mit taassumalu teknikkikkullu siunnersortaanit tiguneqarsimapput uunga qinnuteqaammut tunngasut uunga ASN-mut ilanngullugit isumaliutersuutaasimallutik. ASN-i suliarineqarsimavoq Center for Marine and Coastal Ltd (CMACS), paasissuserneqarsimallutik immap iluani nipiliorluni siulittuinernik NIRAS Greenlandimit naammassineqarsimasunik. CMACS immap sinerissallu avatangiisaanik misissuinernik immikkut ilisimasaliuvoq aamma siunnersuisoqarfittut suliffeqarfiulluni. NIRAS Greenland, NIRAS Group-imut ilaasoq, suliffeqarfiuvoq inginiøritut siunnersuinermik suliffeqarfik ukiut 50-it sinnerlugit Kallaallit Nunaanni suliaqarsimalluni. Sumiiffimmi pinngortitami pissuseqatigiinneq aamma Inuit suliaat Pinngortitami uumasoqatigiit avatangiisaat naasut planktoniinik pinngorartunik sivikitsumik inuunilinnik sunnerteqqasorujussuuvoq, upernaakkut sikup aattulernerani avissaalerneranilu pinngorartartunik. Taassuma malitsigisarpaa piffissap pineqartup nalaa uummassusilinnik annertuumik pinngorartoqarnera. ASN-imi inuit sammisaat assigiinngitsut pinngortitallu immineq pissusai misissuinermit attuallaneqarsinnaasut eqikkarlugit nalunaarsorneqarput. Pinngortitaq pineqartoq tassaavoq immap naqqani ikkattuni uumasoqatigiit pissuseqatigiinnerat, ingammik 100 meterimit ikkannerniittuni, sumiiffiupput pingaarutillit erniortunut ikorfartuutit imarmiunut. Kalaallit Nunaata Kujataata kitaanut sanilliullugu aalisarneq tamaani annikinnerugaluartoq, kujataata kangia isumaqarfigineqarpoq assigiinngisitaarnerusunik aalisakkanik peqartoq Kalaallit Nunaata kangiata avannaparsinnerusuaniit tamassumanilu aalisarneq aningaasarsiorfiusoq inuuniutaasorlu attanneqarpoq. Imaani miluumasut piniarneqartarput sineriaap qanittuaniillutik misissuiffiup nalaani. Sineriammi sumiiffiit aamma aasaanerani qaammatini imaani timmissanut annertuumik pingaaruteqarput, ilaatigut timmissat ilaat aqqusaaginnanngikkunik misissuiffiup nalaani neriniarsinnaallutik. Imaani miluumasut suussutsit assigiinngitsut Kalaallit Nunaata Kangiata Kujataani siumorneqartarput, misissuiffiullu nalaaniissinnaallutik eqqaaniluunniit. Arfiviit ilaqutaat Rethval-i Qilalugarlu immikkut pingaarutilittut suussusersineqarput malussarissuseqarsinnaallutillu sajupillatsitsilluni misissuinermi; qilalukkanut illersuiffiusunik peqarpoq Akuersissuteqarfiup iluani, sajupillatsitsisarlunilu misissuinerit

12 tamakkunani illersukkani pisussaanngillat. Arfivik aamma pingaarutilittut suussusersineqarsimavoq ilimananngilarli misissuinermi takuneqassasoq tassa uumasut taakku sikunut qanittuummata ilimanarlunilu misissuiffissap avannarpasinnerungaatsiartuaniissasoq. Imaani miluumasut artit amerlasuut allat siumorneqartarsinnaapput imaluunniit aasaaraneranu misissuiffisap iluaniillutik. Nalunaarsuiffik A: Sunniutaasinnaasut Sunniutip suussusaa Sunnerneqarsinnaasut Sunniutaasinnaasut Immap iluatigut nipiliortitsineq silaannaq aallartitsissutinit Aalisakkat, imaani miluumasut aalisarnerillu Timikkut innarliinerit, Ajoqusiinerit/illikartitsinerit Aalisakkat, timmissat, imaani miluumasut, immap naqqani uumasoqarfiit Naatsorsuutanngitsumik uuliakoorneq/ ikummatissamik kuuttoornerit Toqqaannartumik/toqaannganngitsumik sunniinerit imaq avatangiisai aqqutigalugit soorlu oqallisigineqareersoq Angallatinut soqutiginninerit Misissuinermi umiarsuit isumaqatigiinnginnerit Timmissat Aalisarnerit, piniarnerit, takornariqarnerit, imaani miluumasut timmissallu Apornerit/ajoqusersuinerit nalinginnaasumik pissusaannut, ataasiakkaanut toqqutaasinnaasumik Piffissamik isertissanillu annaasaqarneq Ataasiakkaanut toqussutaasoq/innarliissutaasoq Immap iluani ilimagineqartutut nipiliornerit misissuinermit pilersinneqartut naatsorsugaasimapput ASNi ilassuserniarlugu. Eqikkarlugit: nipip siaruarnera sajuppillatsitsisarluni misissuinermit naatsorsuutaavoq frekvensini appasinnerusuni annertunerujussuussasoq nipit assigiinngisitaarneranni maligaasakinnerni; sukkasuumik nipikillisaateqassaaq (nipiliorneq millisillugu) isorartussutsit naatsuni (100 meterit siulliit marluk), ingammik maligaasani naannerni; nipiliorluni qaffasissutsit imaani miluumasunik ajoqusiisinnaasut natsorsuutigineqaanngiltat m-imiit silaannarmik aallartitsissummit qaninnerunissaat (ilippanaateqarlunili nipit qaffasissutsit ulorianarsinnaasut silaanarmik aallartitsissutinut qaninnerusinnaasut); nipiliornerit qaffasissusaat, imaani miluumasunut ajoqusersuisinnaasut misissuiffimmiit 10 kmikkaartut arlallit kaajallallugu ilimagineqarput. Innarliinaveersaarneq Innarliinaveersaarnermut ilaapput paasissutissat misissuinissamut pilersaarusiornermut ilaareersut, soorlu ilinniarsimasunik misilittagaqareersunillu imaani miluumasunik timmissanillu nakkutilliisut (MMSO) aamma Nipimik Tusarnaaginnarluni Nakkutilliineq (PAM) atortorissaarutai atorlugit. MMSO-ut,

13 PAM-inik ingerlatsisut aamma misissuinermi teknikerit ataatsimoorlutik Kalaallit Nunaanni imaani miluumasunut innaliinaveersaarnermi malittarissasat iliuusissanik eqqortunik imallik atortuulersissavaat imaani miluumasut silaannarmik aallartitsissutit aallartilernerinni imaluunniit aallartitsinerinni qanillissagaluarpata. Ilutigalugu, ilassutit ASN-i malillugu (soorlu annertunerusumik innarliinaveersaarluni illersuiffiit allineqarneri nipiliornermi naatsorsuutit inerneri tunngavigalugit) atortuulersinneqassapput. Tulliuttut innarliinaveersaarnerit peqqissaartumik ASN-imi nassuiarneqarput: sajuppillatsitsisarluni aaqqissuussinerit annikinnerit atorneqassapput, periarfissaatillugu; innarliinaveersaarnermi aallartitsissut pisariaqassappat piareersimasuutigineqassaaq, taanna aallartitsissutaavoq ataatseq sakkukitsumik aallartitsisartoq; silaannarmik aallartitsissutit pisariaqanngitsumik atorneqassanngillat titarnernit misissugassanit ungasittumi; minnerpaamik imaani miluumasunik timmissanillu nakkutilliisut (MMSO) piukkunnartut sisamat ilagalugit Nipimik Tusarnaaginnarluni Nakkutilliineq (PAM) ingerlatsisut angallammi aallaaviusumi najuutissapput, annikinnerpaamik ataaseq isigaluni nakkutilliisalluni aammalu PAM-imik ingerlatsisoq ataaseq nipinik tusarnaarluni aallaariartoqalertinnnagu malittarinnilluni sissuertuussalluni; Nipimik Tusarnaaginnarluni Nakkutilliineq (PAM) piffissaq tamaat atuutinneqassaaq aallaariartoqalersinnagulu PAM ingerlatsisoq ataaseq marlulluunnit atuutissallutik; MMSO-t aamma PAM-imik ingerlatsisut misigisartuujussapput isigaluni nipimillu tusarnaarluni periaatsinik, taamaalillutik nikittaalluni sulisinnaaneq uummarissumik ingerlanneqarsinnaalersillugu, tassami nakkutilliinerit takissammata ullup unnuallu qaamanerisa nalaanni. Kalaallit Nunaani imaani miluumasunut innarliinarveersaarluni malittarisassanik eqqortumik iliuuseqarnissanik imallik imaani miluumasut silaannarmik aallartitsissutit aallaalernerini imaluunniit aallaareernerini maanna attuuttunik MMSO-t aamma PAM-ip atortorissaarutai atorlugit atortuulersitsineq.

14 IKKE TEKNISK RESUMÉ Foreslået projekt TGS-NOPEC Geophysical Company ASA (TGS) foreslår, at der foretages en todimensionel (2D) seismisk undersøgelse i det vestgrønlandske hav ud for Sydøstgrønland mellem 5. juli og 31. okto-ber Størstedelen af undersøgelsesområdet (Figur A) befinder sig syd for den nordlige polar-kreds med det foreslåede undersøgelseslinier oven for kontinentalsoklen. Undersøgelsen vil finde sted mindst 12 nm ud for kysten på alle tidspunkter og for det meste godt over denne afstand. 2D seismiske undersøgelser som denne er i modsætning til mere intensive 3D-undersøgelser, hvor undersøgelseslinjerne befinder sig meget tættere sammen, og der indsamles detaljerede informationer, men over mindre områder. Dette er en meget vigtig pointe i relation til vurderingen, da det betyder, at eventuelle miljøpåvirkninger fra 2D-undersøgelser på et givet sted vil være meget kortvarige. I modsætning hertil vil undersøgelsen finde sted over et relativt stort område og har derfor potentiale til at påvirke et større område, dog mindre intensivt. Formålet med undersøgelsen er at skaffe geofysiske og geologiske data, der vil blive brugt af for-skellige klienter (efterforskningsselskaber), der vil søge efter kulbrinteressourcer. De data, der ind-samles i undersøgelsen, vil bidrage til en mere nøjagtig og avanceret forståelse af områdets geologi og kulbrintepotentiale. Gennemførelse af undersøgelsen som et projekt til flere klienter vil eliminere (eller betydeligt reducere) behovet for, at de forskellige undersøgelsesselskaber indsamler de samme data uafhængigt, og dermed begrænse den overordnede påvirkning på miljøet. Figur A: Placering af foreslåede SEG15 undersøgelses område i relation til det Grønlandske kyst.

15 Seismiske undersøgelser indsamler data om havbundsgeologi ved hjælp af akustiske (lyd) refleksioner i undergrunden med henblik på at identificere grænser mellem forskellige geologiske lag. Den akustiske kilde leveres af en opstilling af luftkanoner, der slæbes ca. 250 m bag et undersøgelsesfar-tøj, som også slæber en opstilling af hydrofoner, der opfanger den reflekterede lyd. Opstillingen af hydrofoner kendes som streamers og slæbes 8 km bag undersøgelsesfartøjet. Der vil være stor afstand mellem undersøgelseslinjerne (12-25 km). Op til km linjer vil blive undersøgt. Undersø-gelsesfartøjet assisteres af et andet fartøj, et støttefartøj. En helikopter vil være til rådighed til assi-stance, men den forventes ikke at blive benyttet ofte. Luftkanon opstillingen vil have en total (maksimum) aktiv volumen på kubik tommer, selvom det er mere sandsynligt at volumen på kubik-tommer vil blive brugt. Brugen af et større opstil-ling vil blive registreret og anmeldt til myndighederne. Som med al sådan teknologi, genererer opstil-lingen betydelige mængder undervandsstøj, hvilket denne vurdering søger at belyse og hvor det er muligt, Fartøjet vil foretage undersøgelsen med en hastighed på 5 knob og med et affyringsinterval på 10 sekunder (ca. for hver 25 m). Det er hensigten, at undersøgelsesfartøjet skal være i drift 24 timer i døgnet undtagen i perioder, hvor vejret ikke muliggør indsamling af data. Selvom der kan være nogle drivis tilstede vil der ikke anvendes en isbryder og undersøgelsen vil ikke være istand til at komme ind på områder med tætpakket is eller fastis, der kan være tilstede i kystområder. Efter indsendelse af en områdeafgrænings dokument, der skitserede de foreslåede undersøgelsesspecifikationer, har Miljøstyrelsen for Råstofområdet (EAMRA) via Råstofstofstyrelsen (MLSA) sammen med deres videnskabelige rådgivere, National Center for Energi og Miljø (DCE) og Grønlands Naturinstitut (GINR) anbefalet TGS, at der udarbejdes en Vurdering af Virkninger på Miljøet (VVM). Der er modtaget kommentarer fra MLSA og dets tekniske rådgivere, som er blevet taget i betragtning i VVM en. VVM en er udarbejdet af Centre for Marine and Coastal Studies Ltd (CMACS) og er informeret med undervandsstøj modellering afsluttet af NIRAS Greenland. CMACS er et konsulentfirma, der er specialiseret i hav- og kystmiljøundersøgelser. NIRAS Greenland, som er en del af NIRAS Gruppen, er et rådgivende inge-niørfirma med over 50 års engagement i Grønland. Områdets økologi og menneskelige aktiviteter Det biologiske miljø er stærkt påvirket af kortlivede opblomstringer af fytoplankton, som indtræder efter opbrud af havisen i foråret. Dette medfører en periode med intens biologisk produktion. VVM'en opsummerer de forskellige menneskelige aktiviteter og de naturlige miljøegenskaber, der potentielt kunne blive berørt af undersøgelsen. Det naturlige miljø omfatter havbundssamfund, der i lavvandede områder, især under 100 m, er vigtige områder for produktion af betydning for andre havdyrarter. Selvom der er mindre fiskeriaktivitet end ud for Sydvestgrønland, menes Sydøst at understøtte en større overflod og diversitet af fisk end havene nord for Grønlands østkyst, og dette understøtter nogen fiskeriaktivitet til erhverv eller underhold. Der forefindes nogen jagt på havpattedyr, fokuseret i kystnære vande i undersøgelsesområdet.

16 Kystområderne er også af væsentlig betydning for havfugle i løbet sommermånederne, hvoraf nogle vil passere gennem eller fouragere i undersøgelsesområdet. En bred vifte af havpattedyrarter forekommer ud for Sydøstgrønland og kan være til stede i eller omkring undersøgelsesområdet. Rethval og narhval er identificeret som værende særligt betydningsfulde og potentielt følsomme i forhold til den foreslåede seismiske undersøgelse. Der er beskyttelseszoner for narhval i licensområdet, dog vil den seismiske undersøgelse ikke komme ind i disse områder. Grønlandshval anerkendes også som en nøgleart, men undersøgelsen vil sandsynligvis ikke støde på den, da arten forbindes med isforhold og forventes at være til stede et godt stykke nord for undersøgelsesområdet. En lang række øvrige havpattedyrarter kan forefindes omkring undersøgelsesområdet i sommermånederne. Tabel A. Potentielle påvirkninger Effekt Omfattede receptorer Potentiel(le) påvirkning(er) Undervandsstøj fra luftkanonopstilling Utilsigtet olie-/brændselsudslip Fisk, Havpattedyr, Fiskeriaktiviteter Fisk, Fugle, Havpattedyr, Bundhabitater Fysiske skader Forstyrrelse/forflytning Direkte/indirekte påvirkninger igennem forurening af havmiljøet som diskuteret Tiltrækning til fartøjer Fugle Kollisioner/interferens med normal adfærd, potentielt fatalt for individer Konflikter med undersøgelsesfartøjer Fiskeriaktiviteter, Jagt, Turisme Havpattedyr, Fugle Mistet tid og indtægt Død/skade for individer Den undervandsstøj, der forventes genereret af undersøgelsen, er modelleret til at understøtte VVM en. Opsummeret: Lydforplantningen fra den seismiske undersøgelse forventes at være meget større for lavfrekvente komponenter i lydspektret Der vil være hurtig dæmpning (støjreduktion) over korte afstande (de første par hundrede meter), især af støj med højere frekvens Støjniveauer, der kunne skade havpattedyr, forventes ikke at være til stede mere end m fra luftkanonopstillingen (potentielt farlige støjniveauer kan være til stede tættere på luftkanonerne) Støjniveauer, der kan forstyrre havpattedyr, forventes nogle snese kilometer omkring undersøgelsen

17 Afværgeforanstaltning Afværgeforanstaltning omfatter elementer, der er indbygget i planlægningen af undersøgelsen, såsom tilstedeværelsen af uddannede og erfarne havpattedyr og havfugle observatører (MMSO) med passivakustisk moniteringsudstyr (PAM). MMSO erne, PAM-operatørerne og undersøgelsens teknikere vil sammen implementere gældende grønlandske protokoller til afværgeforanstaltninger skulle havpattedyr nærmer sig luftkanonerne før eller under affyring. Desuden vil der blive implementeret yderligere elementer, der følger VVM (såsom en øget afværgezone baseret på resultaterne af støjmodelleringen). Følgende detaljerede afværgeforanstaltninger forklares i VVM en: Mindre seismiske opstillinger, der vil blive anvendt, hvor det er muligt En afværgekanon vil være til rådighed, hvis der er behovt, dette er en enkelt kanon med lavt output Luftkanoner vil ikke blive anvendt unødvendigt på lang afstand fra transektlinjerne Mindst fire kvalificerede havpattedyr og havfugle observatører (MMSO) herunder PAMoperatører vil være til stede på undersøgelsesfartøjet med mindst én observatør overvåge visuelt og en PAM-operatør akustisk overvåge under præ-affyringsvagter Passiv Akustisk Monitering (PAM) vil blive anvendt hele tiden underpræ-affyringsvagter af en ud af to PAM-operatører MMSO og PAM-operatører skal være erfarne i både visuelle og akustiske teknikker til at tillade individuelle skifteholds rotationer gennemføres effektivt da vagterne vil blive lange under forhold med ~24 timers dagslys Implementering af gældende grønlandske protokoller til afværgeforanstaltninger i forbindelse med havpattedyr, som udstikker relevant respons, hvis havpattedyr nærmer sig luftkanonerne før eller under affyring, ved hjælp af MMSO og PAM-udstyr

18 1 AALLAQQAASIUT 1.1 Ataatsimut isiginninneq TGS-NOPEC Geophysical Company ASA (TGS) siunnersuuteqarpoq Kalaallit Nunaata Kujataata Kangiani 2015-mi juulip tallimaata (5) oktobarillu naggataata (31) akornanni sajuppillatsitsisarluni 2D-mik misissuisoqassasoq (Takussutissiaq 1-1). Misissuineq taaguuserneqarsimavoq SEG15. Titarnerit km-it- tikillugit 2D-mik misissuiffigineqassapput. Ilimanaateqarpoq, titarnerit misissuiffigisassatut pilersaarutigineqartut qaammatinit sisamanit misissuiffiup sivisussusaatut siunnersuutigineqartumit sivikinnerusumik ingerlanneqassasut. Taamaattoq, misissuineq taanna ingerlanneqarniarpoq Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiata avataani (NEG15) 2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinermut atatillugu, umiarsuaq ataaseq misissuinernut marlunnut atorneqarluni (Takussutissiaq 1-1). Ilimanaateqarpoq SEG15 ingerlanneqassasoq NEG15-ip naammassinerata kingorna imaluunniit sikoqarpallaarnerata misissuinermik ingerlatsineq akornuserpassuk. Nalunaarusiap uuma ukkatarivai SEG15-imi misissuinerup avatangiisinut sunniutigisinnaasai. NEG15 misissuineq immikkut nalilersuiffigineqassaaq. Takussutissiaq 1-1: TGS-imit pilersaarutigineqartoq sajuppillatsitsisarluni misissuiffissaq Kalaallit Nunaata Kujataata Kangiata avataani 2015-imi. 1

19 Takussutissiaq 1-2: TGS-ip Kalaallit Nunaanni 2015-imi sajuppillatsitsisarluni misissuiffissatut pilersaautai (immap itissusaanut paasissutissat IOC, IHO aamma BODC, 2003-imit). Pilersaarutip sumiiffiit 2011-mi, 2012-imi, 2013-imi aamma 2014-imi (SEG11, SEG12, SEG13 aamma SEG14) qinnutigineqarsimasut sammisarai imi misissuinissamut qinnutigineqarsimapput titarnerit km-it imi qinnutigisaq sumiiffimmi tassaniippoq, kisianni titarnerit misissugassat amerlassusaat ikinnerullutik. TGS-ip aamma siunnersuutigaa itissusersiut arlalinnik qinngornilik (MBES) aamma immap naqqata ataanik suussusersiut (SBP) ukiormanna atorneqassasut misissuineq taperserniarlugu. Ukiuni siuliini suliat naammassineqarsimasut eqikkarneri ilanngunneqarsimapput Immikkoortoq 2.1-imi. Misissuinissamut siunnersuummi suliniutip annertussusaa saqqumminneqartoq misissoreerlugu Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik (MLSA), Avatangiisinut Nukissiuteqarnermullu Ilisimatusarfiup (DCE) aamma Pinngortitaleriffiup (GINR) TGS-imut innersuussutigaat misissuinissap avatangiisinut sunniingaatsiarnissaa ilippanartoqartoq taamaammallu Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuineq (ASN)suliarineqartariaqartoq. Nalunaarusiaq una suliarineqarsimavoq MLSA-mit piumasaqaatigineqartut ASN-imi najoqqutassat (Kyhn et al, 2011) DCE-mit suliarineqarsimasut naapertorlugit. ASN-ip ukkatarivai misissuinermik siunnersuutigineqartumit sunniutaasinnaasut ilagalugit innarliinaveersaarnermi iliuusissat (iluaneereersut (Immikkoortoq 2) aamma sunniutaasussatut naatsorsuutigineqartut allaaserisanik tunngavillik (Immikkoortoq 0). Paasissutissat tunuliaqutaasut Immikkoortoq 0-mit 0-imut katersorneqarsimapput suliamut matumunnga ilisimatitsiniarluni aamma Imaani Miluumasunik Timmissanillu Nakkutilliisut (MMSO) siunissami suliassaannut tapersersuiniarluni suliarineqarsimapput. 2

20 Nipiliornermik siulittuinerit ingerlanneqarsimapput nalilersuineq 1,2 una tapersorniarlugu. Inerneri Immikkoortoq 7.2-mi eqikkarneqarsimapput. 1.2 Suliffeqarfiit peqataasut TGS nunarsuarmi nunap sananeqaataanik ilisimatuussutsikkut paasissutissanik suliaqartarpoq aamma uuliasiortunut gasisiortunullu arlalinnik toqqaalluni suliarinnittussarsiuussinernut sumiiffinnilu paasissutissanik pilersaarusiornernut sullissisarluni. TGS killeqarfeqarfinni paasissutissanik sullissanut arlalinnut katersinernik suliniutinut, nunarsuarmi tamarmi suliaqarfinni nutaani piareeqqasunilu paasissutissanik sajuppillatsitsinernit assinik suliarinninnikkut pissarsianik, tunisassiat pillugit nassuiaatinik sullissinernillu paasissutissanik katersaasivinnut aningaasa liisarpoq. Suliffeqarfiup aningaarsarsiornermik tunngavia Norgemiippoq allaffeqarlutillu Norgemi, Tuluit Nunaanni, Amerikami Avannarlermi, Brasiliami Australiamilu. TGS 2D-nik 3D-nillu sajuppillatsitsisarluni misissuisarsimavoq Amerikami Avan-narlermi Kujallermilu, Europami, Afrikami, Asiami Issittumilu, Kalaallit Nunaata eqqaani siornatigut misissuinerit ingerlanneqarsimasut ilanngullugit. Kalaallit Nunaata avannaata kangiata avataani NEG15-mik suliffeqarfiit allat TGS-itut aamma misissuinerni sullissipput. Taakkulu ukuupput: Sevmorneftegeofizika (SMNG) suliffeqarfiuvoq imaani nunap sananeqaataanik ilisimasalinni annerpaaq. Nunarsuaq tamakkerlugu imaani nunap sananeqaataanut tunngasunik assigiinngitsunik sullissisarpoq ilanngullugit: imaani sajuppillatsitsinernit 2D/3D-nik pissarsineq, ingerlatsinissamut sumiissusersineq, paasissutissanik suliarinninneq aamma sajuppillatsitsinernit paasissutissanik nassuianeq. SMNG naatsorsuutigineqarpoq misissuinermi umiarsuartut atorneqartussatut, TGS-ip nammineq sajuppillatsitsisarluni umiarsuaq attartuinermik piginnitullu isumaqatigiissut malillugit ingerlatsissavaa (s.i. SMNG). TGS-i piginnittullu imaani misissuinermilu ingerlatsinerit ataatsimut akisussaaffigissavaat. Kvitbjørn AS suliffeqarfiuvoq Norge-mi tunngavilik kiffartuussinernik assigiinnigtsunik ingerlatsisarpoq ilagalugit avataani sajuppillatsitsisarluni industriinut issittup imartaani ingerlatsisunut angallatinik ikiortinik pilersuineq. TGS-ip misissuinerup ingerlanerani M/V Kvitbjørn imaluunniit angallat assingusoq attartorniarpaa. ASN-i una suliarineqarsimavoq Center for Marine and Coastal Ltd (CMACS)-imit aamma NIRAS Greenland-imit. CMACS immap sinerissallu avatangiisaanik misissuinernik immikkut ilisimasaliuvoq aamma siunnersuisoqarfittut suliffeqarfiulluni. NIRAS Greenland, NIRAS Group-imut ilaasoq, suliffeqarfiuvoq inginiøritut siunnersuinermik suliffeqarfik ukiut 50-it sinnerlugit Kallaallit Nunaanni suliaqarsimalluni. Nalunaarusiap Kalaallisuua Greenland Consulting Services-imit nutserneqarsimavoq

21 1.3 Suliffeqarfiit peqataasut Suliniutip tamakkiisumik siunertaraa sajuppillatsitsinermit paasissutissat aamma paasissutissat allat geofysiskimut tunngasut nunallu sananeqaataanut tunngasut sullissanut arlalinnut katersussallugit, selskab-init assigiinngitsunit kul-brinteqar-neranik misissuiniartunit atorneqartussanik. Paasissutissat misissuinermit pis-sarsiarineqartut sumiiffimmi nunap pissusaanik kul-brinteqarsinnaaneranillu erseqqinnerusumik imartunerusumillu paasisaqarfiginissaanut ilaassapput. Sullis-sat arlallit ataatsikkoortillugit sullinnerisigut suliffeqarfissuit misissuiniartut ta-marmik immikkut paasissutissanik assigiinnik pissarsiniarnissaraluat pinngit-soortinneqassaaq, taamalu avatangiisinut tamakkiisumik sunniutissat annikilliler-neqarlutik. 4

22 2 SULINIUTIT ALLAASERINEQARNERI 2.1 Ataatsimut isiginninneq aamma Pilersaarutit Kalaallit Nunaata Kujataata Kangiani misissuinissaq Kalaallit Nunaata imartaani 2015-imi TGS-ip misissuinissamut pilersaarutaasa marluusut ilagaa. Misissuinissap aappaa Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiani juulip aamma oktobarip akornanni ingerlanneqassapput. Misissuinerit taakku immikkut nalilersuiffigineqassapput taamaattoq misissuinissat taakku marluk imminnut ataqatigiipput; umiarsuaq atugassaq taanna (Akademik Shatskiy imaluunniit umiarsuaq assingusoq) ilimagineqarmat sumiiffinni tamani atorneqassasoq. Eqaatsumik pilersaarusiornissaq siunertarineqarpoq, paasissutissanik kujataani katersisoqarsinnaassalluni avannaatungaani sikoqarneranik matoqqassappat. Misissuinissami SEG15- mi ullut pingaaruteqartut Nalunaarsuiffik 2-1-imi takuneqarsinnaapput. Nalunaarsuiffik 2-1: Misissuinissami ullut pingaarnerit. Pisussaq Kalaallit Nunaata imartaanut ulloq tikiffik (siusinnerpaamik) Sajuppillatsitsisarluni pissarsiornermi ulloq aallartiffik (siusinner-paamik) Sajuppillatsitsisarluni suliat ulloq naammassiffiat (kingusinnerpaa-mik) Ulloq 05/07/ /07/ /10/2015 Pilersaarutip sammisaraa 2011-mi, 2012-imi, 2013-imi aamma 2014-imi (SEG11, SEG12, SEG 13 aamma SEG14 misissuiffigineqartarsimasoq. Massa titarnerit km-it ukiuni siuliini qinnutigineqarsimagaluartut misissuinermi paasissutissat annikitsuararsuit katersorneqarsimapput, taamaallaat titarnerit 968 km-rit naammassineqarsimallutik, tamarmik 2012-imi. Soorlu ukiuni siuliini, misissuinerup piviusup tamakkerluni isorartussusaanut apeqqutaassapput piffissap taamaalinerani pissutit pilersaarutillu ataatsimut siuariartornerat. 5

23 Takussutissiaq 2-1: Pilersaarutigineqarsimasut SEG15 misissuinermi titarnerit Kalaallit Nunaata Kujataata Kangiata avataani Misissuiffissamut tamakkiisumut naleqqiullugit aamma siusinnerusumit titarnerit (pisoqaanerit) 2012-imiit. 2.2 Sajuppillatsitsisarluni misissuineq Immap naqqani qaleriiaat assigiinngitsut killeqarfii paasiniarlugit immap naqqanit akisuaneq (nipi) atorlugu sajuppillatsitsisarluni misissuiniaraanni immap naqqata sananeqaataata qanoq ittuunera ilisimasariaqarpoq. Nipi ersarissoq pinngortinneqartarpoq misissuilluni (imaluunniit piffik) umiarsuup (Assilisaq 2-1) aqumini kalitaanit silaannarmik aallartitsissutinit, aallartitsissullu taanna nipimik utertumik tusarnaartunik tigooraasumik aamma kalitaqarluni. Silaannarmik aallartitsissutit umiarsuarmut qanittumik kalinneqartarput tusarnaartaatilli (hydrophonit) umiarsuarmit kilometerit arlaalit ungasinnerusarlutik. 6

24 Assilisaq 2-1: Saamerleq silaannarmik aallartitsissutit aqqarneqarnis-saminut piareersimasut; talerperleq aqqarneqareersimasut. Sajuppillatsitsisarluni misissueriaaseqarpoq assigiingitsunik arlalinnik. Kalaallit Nunaata Kujataata Kangiata avataani atorneqartussatut siunnersuutigineqartoq to-dimensionimik (2D) misissuineq. Misissueriaatsimi taamaattumi sajuppillatsitsisarluni paasissutissat (immap naqqata sananeqaataanik paasissutissat, pinerullugit kulbrinteqarsinnaaneranut tunngassuteqartut) pissarsiarineqartarput misissuiffissatut aqqutit akuttuallaanngitsut najoqqutaralugit. Taanna misissueriaaseq allarluinnaavoq 3Dmut aamma ammut sammisumik assiliornerni (Vertical Seismic Profiling VSP). ASN-imut tunngatillugu tamanna pingaaruteqarpoq, taamaaliornikkut sumiiffinni avatangiisinut sunniutit sivikitsuinnaallutillu uteqattaarneqanngimmata. Akerlianilli misissuinerit sumiiffimmi annertungatsiartumi ingerlanneqassapput taamalu sunniutaasinnaasut sumiiffimmi annertunerusumi pisinnaallutik, naak sakkukinnerussagaluartut. Silaannarmik aallartittissutinut killigisat pingaarnerit Nalunaarsuiffik 2-2-mi ilanngunneqarput. TGS-ip pilersaarutigaa sajuppillatsitsiniarluni nipimik aallartitsissutinik 16-inik, tamarmik assigiimmik naqitsinermik pilersitsisinnaasunik, ikkussuiffigineqarsimasunik katillugit nipimik kubiktorminik katillugillu 2000 psi-mik naqitsinilimmik pilersitsisinnaasunik atussalluni. Aallartitsissutit ataatsimoortut mikinerit kubik torminik katillugit pilersitsisinnaasut aamma piareersimassaaq kiisalu teoriitiskimik piffissap ataatsip iluani atorneqarsinnaalluni, taamaalilluni annertussutsimik katillugu kubik torminiki periarfissiilluni. Aallartitsissutinik ikkussuiffigineqarsimasut kabelit atugassat marloqiusaassapput, kabelit ikkussuiffigineqarsimasut tamarmik immikkut arfineq pingasunik (8) (Takussutissiaq 2-2). Aallartitsissutitaasa immikkuutitaarneri sakkortussusaallu Nalunaarsuiffik 2-3-mi ilannguneqarsimavoq. Kabeli aallartitsissutinik ikkussuiffigineqarsimasoq angallatip kinguanit kalinneqassaaq nalinginnaasumik 250 meterinik ungasitsigisumiitillugu immallu qaanit 8-12 meterinik ititigisumiitillugu kalinneqassalluni. Nipip sajuppillatsitassatut aallartinneqartup akisuanertut uterneranik tigooraassutit 8 km-it tikillugit takissuseqarput. Tigooraassut ataasiinnaq atorneqassaaq Taannalu suikkaasuussaaq (imerpalusumik imaqarani). Nipip sajuppillatsitassatut aallartinneqartup akisuanertut uterneranik tigooraassutinit tiguneqartup paasissutissanik immap naqqani soqutiginaateqartutut tikkuarneqarsimasut 500 aamma m-it 7

25 immap naqqanit ammut akornanni misissorneqassapput. Sajuppilatsitsilluni assiliineq tamanna itingaatsiarpoq kisianni SEG15 aamma misissuinerit Kalaallit Nunaata avataani pilersaarutaasut nunap ilaani aalajangersimasuminngaaneerput anguniagaallu pingaarnerpaaq tassaalluni kinnganerni imiisivissuit sumiinneri assiliorneqarnissaat. Imiisivissuit taakku itisoorujussuarmiipput, taamaammat itisuumik sajuppillatsitsisarluni assiliornissaq pisariaqarluni. Misissuinermi umiarsuaq 5 knobit missaanik sukkassuseqarluni ingerlaassaaq 10 sekund-ikkaartumillu nipimik aallartitsisoqartassalluni (25 meterit missakkaartumik). Umiarsuaq misissuisussaq ulloq unnuarlu ingerlaartussatut naatsorsuussaavoq, sila imaluunniit siku pissutigalugu paasissutissanik katersisoqarsinnaannginnera eqqaassanngikkaanni. 8

26 Nalunaarsuiffik 2-2: Sajuppillatsitsisarluni misissuinermi killigititat. Suussuseq Naligissangatitaq (annerpaamik) Silaannarmik aallartitsissutit atorneqartussat amerlas-susaat 16 (24) Atorneqartussat annertunerpaaffiat (kubik tormit) (5.025) Kabelip aallartitsissutit ikkusimaffiata takissusaa/siaru-arsimanera (m) 19 Kabelit akuttussusaat/napimut siaruarsimanerat (m) 6 Naqitsineq tamakkiisoq (psi) 2,000 Nuuanut-nuuanut naqitsineq (bar-m) 90 (151) Itissusermiiffissatut pilersaarutigineqartoq (m) 7-9 Umiarsuup/Angallatip sukkassusaa (knobit) 5 Aallartitsisarnissat akuttussusaat (s) 10 Aallartitsisarnissat akunnerat (m) 25 Takussutissiaq 2-2: Aallartitsissutit ataatsimoortut kubik tormit ilusissaattut siunnersuutigineqartoq. 9

27 Takussutissiaq 2-3: Aallartitsissutit kubik tormit tulleriiaat issikkui. Nalunaarsuiffik 2-3: Aallartittissutit ataasiakkaarlutik sakkortussusaat an-nertussutsit kubik tormit sanileriiat. Sanileriiaat 1 Sanileriiaat 2 Aallartittaat Annertussuseq (kubik tormit) Aallartittaat Annertussuseq (kubik tormit)

28 2.3 Logistikki Umiarsuit siunnersuutaasut Umiarsuit ataani aamma Assilisaq 2-2-mi taaneqartut tassaapput misissuinerup pilersaarusiorlugu killiffiani maani atorneqartussatut isumaliutigineqartut ilimanarnerpaat. Umiarsuit allat imaassinnaavoq atorneqartut taamaakkaluartoq misissuinermut killigititanut allannguuteqangaarnavianngilat. Tigooraasussatut umiarsuaq siunnersuutigineqartoq (t.i. sajuppillatsitsinermik nipimillu utertumik tigooraasunik kalittussatut) tassaavoq M/V Akade-mik Shatskiy. Pingaarnertut umiarsuassaq umiarsuarmik allamik ikiorteqassaaq (t.i. M/V Kvitbjørn). Assiliaq 2-2: Umiarsuit siunnersuutigineqartut: Qulaaniittoq, Akademik Shatskiy (umiarsuaq tigooraavik); ataaniittoq, Kvitbjørn (umiarsuaq ikiorti/ingiorti). 11

29 Umiarsuit tamarmik aaqqissuulluakkamik isumannaallisaavigineqarsimapput piumasaqarfigineqarlutillu uuliasiornermi suliffeqarfinnik siuttunik sullissinermi najoqqutarineqartartut sakkortuut malissagaat. Umiarsualivittut aallartiffittut atorneqartussaq tassaavoq Tromsø Norgemiittoq. Angallatilli qaqugukkulluunniit pisariaqartitsilissappata Longyearbyen-imi (Svalbard) imaluunniit Reykjavik-imi (Island) aamma talissinnaassapput. Inuttanik taarsiisoqartarnissaa pilersaarutaanngilaq pisariaqartitsisoqassappalli logistikki periarfissallu apeqqutaallutik Longyearbyen-imi imaluunnit Reykjavik-imi tamanna pisinnaassaaq. Sulisunik tarsiisoqassappat MSV Kvitbjorn atorneqassaaq. Suliniutip ingerlanerani qulimiguuleqassaaq taannalu qaqutigut atorneqartassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Orseqqinnissaq peqqumaatinillu pajunneqarnissaq pilersaarutaanngikkallarpoq, misissuinissamut angallatit naammattumik peqqumaateqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq Orsussanik pisariaqartinneqartutut ilimagineqartut Angallatit ataasiakkaat ullormut qanoq atuitigisassanersut Nalunaarsuiffik 2-4-imi nalunaarutigineqarput. Nalunaarsuiffik 2-4: Nalinginnaasumik umiarsuit siunnersuutigineqartut atuineri (siusinnerusukkut TGS-ip tamaani misissuinerinit). Umiarsuup suunera Orsussap suunera Nalinginnaasumik ullormut atuineq (m 3 ) Sajuppillatsitsisarluni Gasolia (MGO) 8.6 misissuut (umiarsuaq tigooraavik) Ikiortaasoq/Ingiorti Gasolia (MGO) 2.4 Tamakkerlugit/Katillugit Gasolia (MGO) 11 Orsussat ikuallassaammik imarisaat oqimaassusaata 1.5%-mik ataaniissooq Kemikaalianik atuineq Misissuinerup ingerlanerani kemikaaliat assigiinngitsut atorneqassapput. Taakku ilagissavaat aallartittaatinut tarngut, orsussat il.il.; taammaattoq imerpalasoq pisariaqartsinneqanngilaq akisuanermut tigooqqassutinut immiussassatut tassami akisuanermut tigooqqaassutit suikkaasut atorneqarniarmata. Kemikaaliat atorneqartussat tamarmik OSPAR Harmonised Offshore Chemical Notification Format (HOCNF)-imit najoqqutassiat naapertorlugit avatangiisinut qanoq sunniuteqartarnersut misissorneqarsimapput. Kuuttoortoqarsinnaanera Immikkoortoq 7-imi eqqartorneqarpoq Eqqagassalerineq Umiarsuit tamarmik immikkut eqqagassalerinermut pilersaaruteqarput aamma eqqagassat allatorsimavianik ingerlataqarput. Imaanut eqqagassanik igitsinissaq inerteqqutaavoq. Eqqagassat tamarmik eqqaavissanut akuerisaasunut tulaanneqartussaapput immikkortiterneqarlutillu iginneqarfissaminnut iginneqassallutik. Igitassanik tunniussinerit tamarmik allattorneqassapput. 12

30 2.3.5 Silaannarmik aniatitsinerit Misissuineq silaannarmik silaannarsuarmut aniatitsinermik kinguneqassaaq. Ani-atitat annikillisarniarlugit ataani allattorsimasutut siunnersuutaapput: Umiarsuit atortuutillu nutaaliat, paarilluakka suliaritittarsimasullu atornerisigut; Orsussamik pitsaasumik ikuallassaammik appasittumik imalimmik (<1.5%); atuinikkut; Umiarsuit sukkassusaanik annikillisaanikkut (misissuinerup 5 knobimit sukkanerusussaanngitsup avataani) orsussamik sapinngisaq tamaat atorluaanissaq eqqarsaatigalugu; Tulassimatilluni maskinaamik ingerlatitsinernik annikillisaaneq (taamaattut Kalaallit Nunaanni pilersaarutaanngikkaluartut) Imaanut kuutsitsinerit Uuliamik imaanut kuutsitsisoqanngingajannissaa naatsorsuutigineqarpoq uuliamillu kuuttoornissamut iliuusissat piareereersimapput. Uuliamik kuuttoortoqassappat sinerissami oqartussanut immikkut ittumik attaveqariaasissat piareerneqassapput. Kuuttoornermit ajoqutaasinnaasut Immikkoortoq 7-imi eqqartorneqarput. Imikoorut taamaallaat MARPOL (Annex IV Prevention of Pollution by Sewage from Ships) malillugu kuutsinneqartassaaq. Maniinnaq imikoq taamaallaat MARPOL (Annex I Regulations for the Prevention of Pollution by Oil) malillugu kuutsinneqartassaaq. Ballastip imaa taamaallaat IMO (Resolution MEPC.127(53)) aamma OSPAR (D1 Ballast Water Exchange) najoqqutai malillugit kuutsinneqartassaaq Suliniummut periarfissat allat Sajuppillatsitsisarluni paasissutissanik sumiiffimmi maani katersinissaq allamik periarfissaqanngilaq. Aallartitsissut sakkukinnerusoq (nipikinnerusorlu) atorneqassaaq paasissutissat pitsaassusaannut pisariaqartoq taassuminnga pissarsiarineqarsinnaappat. Paasissutissat katersorneqartut sullissanut arlaqartunut atorneqassapput. Taamaalilluni misissuinerit avatangiisinut sunniuteqarsinnaanerat annikillineqariissalluni Innarliinaveersaarnerit pioreersut Avatangiisinut iliuutsinut pitsaasunut ilassutitut sukumiisumik immikkoortuni mit mut eqqartorneqartunut innarliinarveersaarnerit imaattut Nalunaarsuiffik 2-5-imi malinneqassapput aamma naatsorsuutigineqarpoq suliniutip siunnersuutaasup avatangiisinut sunniutai Immikkoortoq 7-imi eqqartorneqartut. 13

31 Nalunaarsuiffik 2-5: Innarliinaveersaarnerit pioreersut. Sunniutaasinnaasoq Innarliinaveersaarneq Nalunaarsukkat Umiarsuarnut allanut ajoqutaasinnaavoq (soorlu imaattoq aalisartunut, niuernermi angalatit). Umiarsuaq ikiortaasoq (ingiorti) radiokkut angallatinut allanut suliaq pillugu ajoqusiiumanatik mianersoqqusisoq. Aalisarnermut Attaveqaatitut Officeri Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiani siunnersuutaanngilaq tamaani aalisarneq Misissuiffisap iluani annikinnera pissutaalluni (Immikkoortoq 6.1). Imaani miluumasut/ timmissallu misissuinermi angallatinit timmisartunillu akornusersuineq. Qulimiguulimmik aqutsisoq naalakkersorneqarpoq pukkitsumi (>500 m-it) imaani miluumasut (nannut puisillu ilanngullugit) takuneqarsimagaangata imaluunnit timmissat ataatsimoortut ajornanngippat piaaraniluunniit qulaallugit unginngassanngitsut imaluunniit ingerlaarlutik. Misissuinermi angallatit sukkassutsimik imaluunnit samivimmik allangueriasaassanngillat imaani miluumasut eqqaani sulitillutik. Aallartittaatip nipiliorneranik imaani miluumasunik ajoqusiineq aamma akornusersuineq. Aallartitsissutip aallartitsinerani nalaaniluunniit Najoqqutassiat Kyhn et al. (2011)-mi sukumiisumik allaaserineqarsimasut minnerpaamik malinneqassapput suliniummi innarliinaveersaartitsineq pisariaqartillugu ilassuteqarfigineqarsinnaavoq soorlu Immikkoortortami 8 allaaserineqartoq. Najoqqutassiat atulersinneqassapput imaani miluumasunik timmissanillu nakkutilliisunit (MMSO) najoqqutassat Johansen et al (2012)-imit nalunaarutigineqarsimasut malillugit. Nipinik tusarnaaginnarluni nakkutilliineq (PAM) piffissaq tamaat atulersinneqassaaq (PAM) ingerlatitsisunik marlunnik paarlakaallutik sulisuni aamma (MMSO)-t marluk qaamanerani isiginnaarlutik nakkutilliineq ingerlattassavaat. 14

32 3 PINNGORTITAMI AVATANGIISIT Ukiup ingerlanerani Misissuiffissap imaani sikoqartarpoq, ukiuunerani Akuersissuteqarfiup avannarpasinerusortaani sikunikkiartulertarpoq oktobari/novembarimi juuni/juuli tungaanut atasarluni. Immap sikua piusoq sinerissamut qanittumiittoq Kalaallit Nunaata kujataata kangiatalu sineriaani pilersarpoq ukiuup ilaani kisianni siku kingusinnerusukkut aserortilersarpoq avannarpasinnerusumit siusinneraluni. Ilulissat aamma sikorsuit aamma Misissuiffisaq tamaat ukioq naallugu takussaapput. Avatangiisit unerisimasut pilersinneqartarput sikup aserortilernerani imaq unerisimanerulertarmat tunngaviusumik uummassusilinnik pinngorartoqarnera annertuumik ikorfarlugu sivikitsumilli (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Kalaallit Nunaata kangiani sarfaq (EGC) Issittumit Atlantikup avannaanut Kalaallit Nunaata kangiata avannaa sinerlugu nillertumik imarmik tarajoqarpianngitsumik pilersitsivoq (Boertmann & Mosbech (eds), 2011; Frederiksen et al., 2012). Tamanna sikorsuarnik ilulissanillu kujammut ingerlaartitsisuuvoq tarajulerujussuarmik sivinganeqarneranit immap qaavata qaleriiaarneranni uumasoqarluartitsisumik (Coachmann & Aagaard, 1974). 3.1 Silap pissusaa Issittumut qanittuunini peqqutigalugu, misissuiffissap ilaa issittup iluaniilluni, Misissuiffissap avannarpasissuani Ittoqqortoormiit nalaanni 5-6 o C qummut aasaanerani qaangerneq ajorpaa, ukiukkullu issisiut ammut -20 o C angullugu ississinnaalluni (Danish Meterological Institute, 2012). Uummannarsuarmi aasaanerani silap kiassusaa nalinginnaasumik qutsinnerpaagaangami 14 o C angusarpaa juulimi, ukiuuneranilu agguaqatigiissillugu nunap ilaani tamaani -8 o C-kajuttarluni. Ukiunerani naqitsineqarfik Kalaallit Nunaata Avannaa tamakkingajallugu qulangeqqakkajuttarpaa, taassuma kinguneranik anori avannaanerusoq pinngortarpoq Kalaallit Nunaa tamakkingajallugu. Naqitsiniisaffeqarfik New Foundland-imiit Kalaallit Nunaat Island-ilu aqqusaarlugit Norge-p imartaanut ingerlaartarpoq anorimik 110mph-tut sukkatigisumik nassataqarsinnaalluni (Przybylak, 2003; Hansen et al., 2004). Anorit taakku kujataanit qanillattukkajuttarput silaannarmik kiannerusumik nittaallamillu nassataqarlutik (Hansen et al., 2004). Aasakkut naqitsinerup allanngorarnera Kalaallit Nunaata avataani annikinnerusarpoq anorimik aalajangersimasumik nassataqarneq ajorluni. Apriilimi sila unerisimanerukkajuttarpoq taamaattoq anorersuit kaavittuliortut takussaasinnaapput Kalaallit Nunaata nalaanni naqitsiniisaffeqartillugu. Atlantikoq avannarlermi anorit pissusaat aamma Kalaallit Nunaata Kangianni silamut sunniuteqartorujussuupput, kujasinnerusuni anorersuarnik kaavittuliortunik anorersuarnillu nalaassiffiusinnaallutik (Hansen et al., 2004). 3.2 Immap itissusaa Imaannarsuit itissusaanik uuttortaasimanermik annikittuinnarmik peqarpoq Kalaallit Nunaata kujataata kangiata nalaanni. Nunap toqqavia silissutsimigut assigiinngisitaarpoq; avannamut Ittoqqortoormiit nalaanni nunap toqqavia 100km missaani sineriammiit isorartussuseqarluni, Kalaallit Nunaata Kujataata nunaata toqqavia Islandillu nunaata toqqavia isorartussutsimikkut naapillutik, Island-ip Kalaallit Nunaatalu qingartaraannik pilersitsilluni (Takussutissiaq 3-1). Taamaattoqarnerani nunap toqqavianik 15

33 Issittup imartaani Atlantikullu imartaanik avissaartitsisumik pilersoqarluni immap sarfaani annertuumik sunniisumik imartat marluusut taakku akornanni. Tamaani Kalaallit Nunaata toqqavia sineriammiit 300km-it missaani isorartussuseqarpoq Uummannarsuup tungaanut, Misissuiffissap kujasinnerusortaani, nunap toqqavia nerukilliartorpoq, silinnerpaaffiini 50km-isut silissuseqarluni. Takussutissiaq 3-1: Immat itissusaannik uuttortaanerit Kujataata kangiata sineriaani, kipparissoq sungaartoq avannarpasissoq Island-Kalaallit Nunaatalu toqqammavianik takussutissiivoq, kipparissoq sungaartoq kujasinnerusoq immap naqqani qaqqanik takussutissilluni, titarnerup aappaluttup sajupillatsitsilluni misissuiffissammik takutitsivoq. Misissuiffissaq annerusumik ikkanerusut iluaniippoq nunap toqqaviata qaani 64 o N 37 o 30 W-ip missaani. Misissuiffissap kangisinnerpaartaa qaangerlugu itinersuaq tikilaarlugu itserartussuseqarpoq (General Bathymetric Chart of the Oceans, 2008) (naleqq. Takussutissiaq 3-1). 3.3 Imarpimmik ilisimatusarneq Kalaallit Nunaata imartaa, ingammik Kalaallit Nunaata avannaata imartaa immap qaavanik nillertumik pilersitsisoq pingaaruteqarpoq nillersaasuutut, Atlantikup avannaani itisuumi imartaatut (NADW) ilisimaneqarluni. Imaq nillertoq taanna kivisarpoq imarpissuarnilu immap kaaviiaarneranut assartuisutut taaneqartarluni nukimmik pinngortitsisuutinneqarlunilu. Immap ingerlaarnerata nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni itisoorsuaqarfiusuni iltimik inuussutissanillu pilersitsisarpoq, immallu ingerlaarnerata 16

34 ataavartumik qaleriiaalernissaraluanik uninngaannalernissaraluanillu pinngitsoortitsisarpoq (Knauss, 1996). Kalaallit Nunaata kangiani sarfap (EGC) piuneratigut Kalaallit Nunaata sineriaani immap qaavani qaleriiaarnerit akulerussuuttarput. Sarfaq tamanna Issittumi pinngorpoq Atlantikup imartaata avannaani (NAW) immap kissarnerusup Norgep eqqaani Atlantikup imartaata sarfaanit aggersup nillertunngortinneratigut. Tassani imaq kissarnerusoq Grønlandshavemi kaavittumut pisarpoq Issittup imartaanik imaani sikumut attuumassuteqartumik akulerutsinneqarnermigut nillarserneqartarluni. Imeq nillertoq Issittup imartaani sikumeersoq immap qaani tarajukinnersatut qalliisarpoq (Issittumi Immap Qaava), tarajoqarnerusoq kivisarluni Atlantikup imartaata avannaani itisuumi (NADW) (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Imaq manerassuup avannaaneersoq Beringip kangerliumarnga aqqutigalugu Issittumut aamma pisarpoq Kalaallit Nunaatalu kangiani sarfamut (EGC) akulerulluni. Imaq tarajukitsoq nillertoq Kalaallit Nunaata kangiani sarfarneranik (EGC) Atlantikup imartaata avannaanut apuutinnginnermini kujammut Kalaallit Nunaata kangiata sineriaatigut ingerlaartarpoq (Bacon et al., 2002). Kalaallit Nunaata-Island-illu qingartaa misissuiffiup iluaniippoq. Sumiifiik taanna tassaavoq nunap toqqaviisa naapiffiat imap naqqani isaavimmik Island-ip Kalaallit Nunaatalu akornanni pilersitsisumik. Tamanna imaviit sarfaannut annertuumik sunniuteqarpoq, pingaartumik imartat itisuut ingerlaarneranni Issittup imartaanit Atlantikup avannarliup imartaanut. Tassuma isaaviup itinerpaartaa 300 m-isut itissuseqarpoq imartallu kissassusaata allanngorianerujussuata kinguneraa. Qingartap avannaata tungaani immap naqqata imartaata nillernera -1 o C-tut uut-tortarneqarsimalluni, taamaattoq kujasinnersumi +8 o C nalinganiilluni (Bolshaya Sovetskaya Entsiklopediya, 1979). Kalaallit Nunaata kujataani sineriammi immap pissusaanik misissuinerit paasisimavaat Kalaallit Nunaata kangiani sarfaq (EGC) 15 km-inik silissuseqartoq, 100 meterinik itissuseqarluni sarfallu qeqqa sinerissamit 10 km-inik avasitsigisumiilluni 4 psu-mik appasinnerulluni imaani tarajukinnersaminngarnit (Bacon et al., 2002). Immap nillertup assigiinngissutaasa uuttortarneranni Islandip avataata imartaa Kalaallit Nunaatalu kangiata sarfaa (EGC) 7 o C-I tikillugu nikinganeqarput ungasinngikkaluarlutik (Hanna et al., 2002), taamaalillutillu imaani kissartumik sivinganeq immallu nillertup kissartullu akunneranik killeqarfik pilersinneqarlutik. Kalaallit Nunaata kangiani sarfaq (EGC) aamma Irminger-ip sarfaa imartat pissusaanut sumiiffimmi pingaarutilimmik sunniuteqarput (Takussutissiaq 3-2). Irminger-ip sarfaa Atlantikup imartaata avannaata sarfaanut avalequtaavoq, immikkoorluni Islandip kitaatungaanut ingerlaartoq immap naqqani qingartaq pissutigalugu. Tamaani Irminger-ip sarfaa aamma avannamut kujammullu avilluni ingerlaarpoq. Avisaarnerup kujalliup Kalaallit Nunaata kangiani sarfaq (EGC) malippaa Kalaallit Nunaata sineriaa sammiveqatigalugu Atlantikup Avannarliup tungaanut uterluni, Avanarleq sarfaq Kalaallit Nunaata kangiani sarfaq (EGC) kujammut sarfartoq akuuffigalugu (Frederiksen et al., 2012). Irminger-ip sarfaa tarajoqarneruvoq (34 psu missaanik) kissarnerullunilu (4-6 o C) Kalaallit Nunaata kangiata sarfaanut (EGC) sanilliullugu taamaalilluni immat taakku marluk aalajangiisumik killeqarfilerlugit (Gyory et al., 2008). Imeq nillertoq sikup aanneraneersoq aamma nunameersoq Kalaallit Nunaata sineriaani aasaanerani qaammatini imaanut nillertumut tarajukinnerusumullu akuleruttarput. Immat taakku qaleriiaartarput aalajaattutut oqaatigineqarsinnaallutik, ingammik sikup sinaata eqqaani, taamaalillutillu immap qaani 17

35 planktonit amerlinerannik pilersitsisarlutik qaleriiartut sikullu akulerunnissaannut illersorneqarlutik. Ilimanarpoq immat killeqarfeqarneri pisartut soorlu Kalaallit Nunaata kangiani sarfaq (EGC)/Irmingerillu killeqarfeqartut, taamaalilluni immat ingerlaarnerisa unitsinneqarneranni qaffakkiartortinneqarnerisigut inuussutissat immap qaanut pisarput planktonit amerlerujussuarnerannik kinguneqartumik (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Takussutissiaq 3-2: Kalaallit Nunaat kaajallallugu immap sarfai pingaarnerit (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). 3.4 Sikoqarnera Sikunittarnera sikuertarneralu Issittumi pingaaruteqarput, imartat pissusaanik pingaaruteqaqisunik pilersitsisarlutik, Kalaallit Nunaata imartaanut soorluttaaq nunarsuup imartaanut. Ukiukkut, sikuniartillugu tamaani, immap qaavata sikunera imarmik tarajoqartorujussuarmik ussissumik pilersitsisarpoq kivisumik Atlantikup imartaata avannaani itisuumik (NADW) pilersitsilluni, immap kaaviaarneranik sarfamik pingaarnermik pilersitsisartoq nunarsuaq tamakkerlugu immap itisuup sarfarneranik ingerlatsisoq nunarsuarmi imartarsuit tamarmik ilanngullugit. 18

36 Nunap ilaani tamaani, uummassusillit ingerlaarneri Issittup iluani avatangiisaanilu sivisuumik sikuusarneranut tulluarsarsimapput. Puisit ilaat nannullu sikoqartarnera pinngitsoorsinnaanngilaat kinguaasiornissaminnut piniarnissaminnullu, ilutigalugu uummasut allat amerlasuut upernalernerani aserortertarnera pinngitsoorsinnaanngilaat. Imarpiup sikuniartarnera sikuertarneralu sinerissap imartaata pissusaanik immap kaaviaarneranik akulerutsitsisartumik qaffatsitsisarneranut sunniuteqartarpoq, immap killilersornera aalajaallisillugu imarsiornerup immap pissusaata kipisaqattaarneranik kiisalu sumiiffinnik nerisassat qaffakaaffiinik pilersitsilluni, uummassusilinnik pilersitsinermut pingaarutilimmik. Siku immineerluni aalajaatsunngortitsisarpoq immamik sikup ataaniittumik anorip sunniutaanik pinngitsoortitsinermigut/annikillisitsinermigut immap killiisa akulerutsinnginnerisigut (Boertmann & Mosbech (eds), 2011; National Snow & Ice Data Center, 2013). Sikup pissusai immikkuullarissut marluk Misissuiffissammi pinngorsinnaapput: Siku aalaakkaasoq sikorsuillu. Sineriammi siku aalaakkaasoq, siku taamaattoq nunamit pinngortoq aalaakkaasuuvoq (kisarsimasoq) toqqavik (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Siku aalaakkaasoq tassaniittuartuuvoq sumiiffiit ilaani Kalaallit Nunaata avannaani, taamaattoq Misissuiffissami aatsaat septembarip nalaani sikunialersarluni avannaani, kujasinnerusumi sikuniarnera ukiup kingusissuani pisarluni, oktobarimi novembarimiluunniit. Taamaattumik, aalaakkaasumik sikuniarnera pisinnaavoq misissuinerup naajartulernerani; taamaattoq, sikusiummik atuinissaq pilersaarutaanngilaq aalaakkaasumillu sikuniarnerata misissuineq sumiiffinni sikuniarfiusuni killilersinnaavaa. Sikup aappaa tassaavoq sikorsuit, sikutat assigiinngitsuullutik, pingaartumik immap sikua Kalaallit Nunaatalu kangiata sarfaa (EGC) aqqutigalugu kujammut ingerlaartut. Sikorsuit uninngaartuunngillat imap qaavata sarfarneranit ingerlaartinneqaramik, sikuniarnerit sinaatigut ingerlaniartarlutik. Sikorsuit ussissusaat sikorsuit sarfamit ingerlanneqartut imaluunniit pilersinneqartut amerlassusaannit sarfanillu aalajangerneqartarpoq (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Ilimanaateqarluinnarpoq sikorsuit arlaat Misissuiffissami ilaatigut takkusimaassasut ukioq naallugu, taamaattoq pissusaat ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu assigiinngisitaarsinnaallutik. Illuarfeqarfiit pilersinneqarsimasinnaapput sikusarnerup aalaakkaasup sikorsuillu akornanni. Sumiiffiit tamakku qerruusatut imartaqarfittut takuneqarsinnaakkajuttarput. Sumiiffiit tamakku uumasoqarfittut pingaarutilittut inissisimasinnaapput, sikumi ammalatatut pissuseqarsinnaallutik. Taamaattuni immap killingi unerisimasinnaapput naasut planktoninut pinngorarfiusinnaallutik. Imaanilu miluumasunut sikooqisumi anersaartorfittut atorsinnaallutik (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Ammalatat tassaapput sarfap unerisimannginneranik immap qaavanik qerinaveersaartinneqarnermikkut ammasut, akuttunngitsumillu sarfaqarfinni inuusunik pinngorafiullutik. Pingaaruteqarput uumassuseqatigiinnut immallu pissusanut. Sumiiffiit imaata pissusaata ingerlaarnera eqqarsaatigalugu ilimagineqarput kiaap aniaffiisut, sikup qallersimanngimmagit, aammattaaq imermut tarajoqannginnerusumut pinngorfiukkajummata kissassusaata tarajoqassusaatalu imaata nikerarneranik pilersitsilluni. Ammalatat ilaat, sikunngisaannarput, sikusartunilu ukiup kingusissuani pisarluni sikuerlunilu allanut naleqqiullugu siusinnerusumik upernaakkut. Uummasuseqatigiit pilersinneqartarerannik taamaattoqarnera sivitsuivoq, pingaartumik imaani miluumasut atuinerannik ammalatat pingaaruteqartorujussuupput anersaartorfittut sikullu qaavanut appakaaffittut atuuttaramik (Boertmann & Mosbech (eds), 2011; National Snow & Ice Data Center, 2013). Ammalatat pingaarnersaat nunap ilaani tamaaniittoq tassaavoq Ittoqqortoormiit kangerluani Misissuiffissap avannaata killeqarfiani. 19

37 Misissuiffissap iluani siku nalinginnaanerpaat tassaapput sikorsuit, ilaatigut sikorsuit eqimaqisut aamma sineriammut qanittumi imartaqartiterlutillu. Eqimattat killingisa nalaanni eqimannginnerusumnik sikorsuaqakkajuttarpoq imaannarsuaq tulleralugu (Norwegian Meteorological Institute, 2013). Sinerissami imartaqarfiit sikorsuarnik mattunneqarsimasut sikuniarfinni imartanut assingusumik pissuseqarput, imaani miluumasut anersaartorfiginiartaramikkit sinnera sikorsuarnit matoqqasoq. Aggustip 15-iani 2012-imi sikup qanoq issusaa Takussutissiaq 3-3-mi takuneqarsinnaavoq. 20

38 21

39 Takussutissiaq 3-3: 2010-mi qaammatikkaartumik immap sikuata siammarsimanera. Aappaluttup aamma aappaluttoq-qaamasup ersersippai sikorsuit akulikissusaat. Sungaartup ersersippai sikorsuit akuttussusaat (DCE, 2012). 3.5 Tunngaviusumik kemikalianik mingutsitsinermullu qaffasissutsit Kalaallit Nunaanni immap avatangiisaani tunngaviusumik kemikalianik mingutsitsinermik qaffasissutsinik assigiinngitsunik misissuisoqartarsimavoq. Dietz et al. (1996) inerniliivoq imaani uumasusillit aqerloqassusaat appasittoq, kisianni kviksølv, cadmium selenilu Danmarkimi inuussutissalerinermi najoqqutassatut killiliunneqarsimasut qaangerlugit akuusut, suminngaanneernerat eqqarsaatigalugu inerniliisoqarsinnanngikkaluartoq (Boertmann & Mosbech (eds), 2011) kisiannili Kalaallit Nunaata avannaata kitaani cadmiumi nalinginnaasumik qaffasinnerulluni. Aatsitassamik oqimaatsumik mingutsitsinerup uumasut ilaanni qaffariaateqarsimanera siumorneqarsimavoq, qaffariaatit Kalaallit Nunaata kitaani qeqqani avannaanilu imaani miluumasuni annertunerusimalluni (Dietz, 2008). Avatangiisini aatsitassat oqimaatsut eqitertarnerat pissutigalugu nerisaqaqatigiit angineruleriartortillugit timaanni oqimaatsunik aatsitassaqassusaat qaffakkiartortarpoq, ilaallutik inuit uumasunik mingutsinneqarsimasunik nerisaqartartut. Uumassuseqartunut mingutitsinerit arrortikkuminaatsut (POP-it) Issittup imartaani appasinnerusarput suliffissuaqarnerup imaatigullu angallannerup appasinneranik pissuteqartumik, taamaattorli nerisaqaqatigiinni anginerni peqarsinnaasarpoq (Dietz, 2008; Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Nannut, qalerallit eqalussuillu (Somniosus microcephalus) qaffasissumik Avatangiisini toqunartut arrortikkuminaatsoqartut (POP) nalunaarsorneqarsimapput. Nerisaqaqatigiinni anginerni uumassuseqartunut mingutitsinerit arrortikkuminaatsoqarneranik (POP) nalunaarsorneqarsimasuni PCB annertuumik akuuvoq. Misissuiffissami mingutsitsisoqarneranik ilisimasat killeqarput, naak kisitsisit qaffasinnerusaraluartut ingammik aatsitassat oqimaatsut pillugit, Kalaallit Nunaata kitaani, ilimanarluni suliffissuaqarneq qullasinnerusoq tassani ersersinneqassasoq. 22

40 4 SUMIIFFIIT ILLERSORNEQARTUT AAMMA PINNGORTITAP ATAQATIGIINNERANUT PINGAARUTEQARTUT Tullinnguuttuni, sumiiffiit illersorneqartut misissuiffissap eqqaaniittut iluaniittullu saqqummiunneqassapput, malittigalugit pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartut (VEC) suussuserneqarsimasut misissuiffimmiissangatinneqartut. 4.1 Sumiiffiit illersorneqartut Misissuiffissap iluani sumiiffiinnik illersorneqartunik peqarpoq qilalukkanut qernertanut (Monodon monoceros) aamma arfivinnut (Balaenoptera mysticetus) taamatuttaaq imaani timmissanut summiiffik pingaaruteqartoq manniliorfippassuaqarluni meqqunillu katatsiffippassuaqarmat. Sumiiffik artinut amerlasuunut pingaaruteqarpoq, soorlu miteq sioraki/qingalik (Somateria ssp.), Naajavaarsuk (Pagophila eburnea) aamma qaqulluk (Fulmarus ssp.). Ammalatat aamma sikup sinai pingaaruteqarsinnaapput taamaattoq immikkut sumiiffinnik aalajanersimasunik illersorneqartussanik toqqaasoqarsimanngilaq (Takussutissiaq 4-1). Takussutissiaq 4-1: SEG15 Misissuiffissaq sumiiffinnut illersorneqartunut naleqqiullugu (ilagalugit qilalukkanut sumiiffiit matoqqasut) uumasunut (imaani miluumasut aamma timmissat). 4.2 Pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartut (VECs) eqikkarnerat Uuliasiornermi suliat pinngortitamilu pissuseqatigiit ataasiakkat imminnut sunnerfigeqatigiittarnersut suussuserniarlugit najoqqutassiaq pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartut (VEC) ineriartortinneqarsimavoq. Pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartut (VEC) Kalaallit Nunaata kujataata 23

41 kangianut aalajangersimasumik nalunaarsorneqanngillat. Missingersuut ataatungaani pineqartoq tunngaveqarpoq malussajassutsinut piumasaqaatinullu NERI SEIA Kalaallit Nunaata kangianut tunngasut, 2011-mit (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartut (VEC) tassaasinnaapput uumasut, amerlassutsit, uumasut sananeqaataannik pisut imaluunniit avatangiisini piginnaasaqarneq inunnut pingaaruteqartoq (aningaasarsiornikkuinnaanngitsoq), inuiannut nunarsuarmiluunniit pingaaruteqartoq, silaannaap allanngoriartorneranik takussutissiisinnasoq aqutsinermi allaffissornikkulluunniit suliniarnermi pingaarutilik. Pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartut (VEC) toqqakkat uumassusillit immikkoortuupput uuliasiornermik gassimillu ujaasinermik sunnerneqarsinnaasut soorlu nipimik aallartitsisarluni misissuinerni imaluunniit qillerinerni. Tassani aamma ilaapput immikkoortut uumassusillit susoqarsimaneranilu allannguuteqarsimaneranut takuneqaataasinnaasut (takussutissiisut) (Boertmann & Mosbech (eds), 2011) (Nalunaarsuiffik 4-1). Nalunaarsuiffik 4-1 : Pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartut (VEC) suussuserneqarsimasut eqikkarneri misissuiffissap eqqaani imaluunniit iluani siumorneqarsinnaasut, ilagalugit Kalaallit Nunaanni nalunaarsuiffik aappalaartumi inissisimaneri. Pinngortatap ataqatigiinneranut pingaaruteqartutut suussuserneqarsimasut (VECs) Artit Pingaaruteqassusaata eqikkarnera Uumasut qimerloqanngitsut Immap kumaa/kinguk Calanus hyperboreus Parathemisto libellula Aalisakkat Qaleralik (Reinhardtius hippoglossoides) Eqalugaq (Boreogadus saida) Eqalukkat ilaqutaat (Arctogadus glacialis) Imaani timmissat Nerisaqaqatigiinni qaffasinnerusuni nerisaq pingaarutilik aamma kulsto-fimik angallassinermut aqqutaasoq. Nerisaqaqatigiinni qaffasinnerusuni nerisaq pingaarutilik aamma kulsto-fimik angallassinermut aqqutaasoq. Aningaasarsiornermut pingaarutilipilussuaq. Pinngortitami pissuseqatigiinni uumasoqatigiit pingaarnersaat, nerisaqaqatigiinni qaffasinnerusuniittuni arlaqar-tuni pingaarutilimmik inuussutigineqartoq. pinngortitami pissuseqatigiinni uumasoqatigiit pingaarnersaat, nerisaqaqatigiinni qaffasinnerusuniittuni arlaqar-tuni pingaarutilimmik inuussutigineqartoq. 24

42 Pinngortatap ataqatigiinneranut pingaaruteqartutut suussuserneqarsimasut (VECs) Qaqulluk (Fulmarus glacialis) Eqqanannginnerpaaq (LC) Misissuiffissami piaqqiorfeqarpoq amerlanngitsunik. Alleq (Clangula hyemalis) Eqqanannginnerpaaq (LC) Kalaallit Nunaata imartaani ukiisarpoq, Svalbard-imili piaqqiorfimminnut ingerlaartillutik misissuiffissaq aqqusaassavaat. Akunnattumik sumiiffimmik pisariaqartitsisut. Taateraaq (Rissa tridactyla) Mianernartoq (VU) Piaqqiorfiit nalinginnaasumik ammalatat eqqaanniittarput sikuiaarfinnilu. Piaqqiorfiit pingarnersaat misissuiffissami ammalatat eqqaanniipput. Naajavaarsuk (Pagophila eburnea) Mianernartoq (VU) Eriagisariaqangaatsiartoq arti nalunaarsuiffimmilu aappalaartumiittoq. Avannaata kangiata imartaata ammalataani misissuiffissap iluaniittoq pingaarnertut najortarpaat. Imeqqutaalaq Nungungajaqqasoq Sineriak atuarlugu piaqqiortarput. (Sterna paradisaea) (NT) Imaani miluumasut Nanoq (Ursus maritimus) Aaveq (Odobenus rosmarus) Natsersuaq (Cystophora cristata) Aataaq (Pagophilus groenlandicus) Ussuk (Erignathus barbatus) Mianernartoq (VU) Arti naalagaaffimmit akisussaaffigisaq Nungungajaqqasoq (NT) Eqqanannginnerpaaq (LC) Eqqanannginnerpaaq (LC) Amigartumik paasissutissalik (DD) Nunarsuarmi nannut amerlasuut naliliiffigineqartumiipput, arti aamma inuiannit nunarsuarmilu eriagingaatsiagassatut inissisimalluni. Nunarsuarmi tamarmi nunalu tamakkerlugu navianartorsiorpoq. Nannut misissuiffiup iluani piniartunut nalilerujussuupputtaaq. Sumiiffiit najorusunnerusartagaat tassaapput sikup sinaava ammalatallu. Misissuiffissami sumiiffinnik pingaaruteqartoqanngilaq kisianni arti ilimanarpoq sumiiffimmik akunnattumik pisariaqartitsissasut. Sumiiffimmi inuiaqatigiinnut pingaaruteqarpoq mianerisassaallunilu. Marsimit apriilimut sikorsuarni piaqqiortarput. Piffissap taassuma avataani sumiiffiit pingaaruteqartut ilisimaneqanngillat. Misissuiffissatut siunnersuutigineqartumi marsimit apriilimut sikorsuarni piaqqiortarput. Piffissap taassuma avataani sumiiffiit pingaaruteqartut ilisimaneqanngillat. Apriilimit maajimut sikorsuarni piaqqiortarput. 25

43 Pinngortatap ataqatigiinneranut pingaaruteqartutut suussuserneqarsimasut (VECs) Natseq (Pusa hispida) Eqqanannginnerpaaq (LC) Misissuiffimmi pinngortitami pissuseqatigiinni arti pingaarutilik. Sumiiffiit pingaaruteqartut ilisimaneqanngillat Ittoqqortoormiormiunulli piniagassatut pingaaruteqarpoq. Arfivik (Balaena mysicetus) Nungungajaqqasoq (NT) Qaqutigoortorujussuuvoq ajoqusersorneqarnissamullu qajannarluni. Misissuiffigineqartussami siumorneqartaarsimapput katersuuttarfeqarnersulli ilisimaneqanngilaq. Nungutaaqqajaavoq nalunaarsuiffik aappalaartumiillunilu. Tunnulik (Balaenoptera musculus) Amigartumik paasissutissalik (DD) Amerliartulaarpasikkaluarlutik nunarsuaq tamakkerlugu nungutaaqqajaapput. Misissuiffissatut siunnersuutigineqartoq tunnulissuaqartartoq ilisimaneqarpoq qanorli akulikitsigisumik amerlatigisunillu tikinneqartarnersoq ilisimaneqarani. Qilalugaq qernertaq (Monodon monoceros) Amigartumik paasissutissalik (DD) Nunarsuarmi nungutaaqqajaavoq eriaginartutut ernumanartutullu nalilerneqarsimalluni. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut pingaaruteqarpoq innuttaasunit piniarneqartarluni takornarianillu takuniarneqartarluni. Qilalugaq qaqortaq (Delphinapterus leucas) Nungutaanissaminut navianartorsiortoq (CR) Nungutaanissaminut navianartorsiortoq aamma najugaqarfii immikkuullarissut taammammat uumasoq akornusersugaanissaminut mianernartoq. Arfiviit ilaqutaat/rethval-i Nungutaanissaminut navianartorsiortoq Nungutaanissaminut navianartorsiortoq, ilimagineqarpoq sumiiffimmik pisariaqartittisuusutut. (Eubalaena glacialis) (CR) Uumasoqarfiit Qaleralinniarfiit Kuuit eqaloqarfiit Ammalatat Sikup sinaava utertartoq Aningaasarsiutigalugu aalisarnermut pingaaruteqarput. Inuiaqatigiinni aningaasarsiornermut avatangiisit pingaaruteqarput eqaluillu nungutsaaliornissaanut pingaaruteqarlutik. Avatangiisit pingaaruteqartorujussuit sumiiffimmi uumasunut inuussutissaqartitsillutillu anersaarfissaqartitsisut. Pinngortitami pissuseqatigiinni isigalugu pingaaruteqarpoq uumasut angalasarnerannut, piaqqiortarnerannut kiisartunullu. 26

44 Pinngortatap ataqatigiinneranut pingaaruteqartutut suussuserneqarsimasut (VECs) Sikup killinga (MIZ) Uumasoqassusermut uumasut nuuttarnerannut kiisortunullu pingaarutilik. 27

45 5 UUMASSUSILLIT AVATANGIISAAT 5.1 Immap naqqani uumassusillit pissuseqatigiinnerat Immap naqqani uumassusillit naasunit (naasut) aamma uumasunit (uumasut) katitigaapput. Taaneqartumut kingullermut ilaapput immap naqqata iluani sioqqanik marullunillu pooqqasartut uumasut (infauna), taakku ilaat immap naqqata qaavani uumasut (epifauna) aammalu taakku ilaat immap naqqani sioqqani ammanersaniittartut (interstitial fauna). Issittumik immap naqqani uumassusillit sunnerneqartarput arlalippassuarnik uumassusilinnik aamma avatangiisit killiutitat soorlu kissassutsit nillissutsillu, itissuseq, nerisassat, immap naqqata sananeqaataa, akornusersorneqarnerata annertussusaa (s.i. sikup immap naqqani kikinera) aamma immap sananeqaataa malunnaateeqarnerujussuaq (e.g. Piepenburg, 2005). Immap naqqani naasut ikkannerni seqqinnerfigitittartuni fotosyntesimik pilersitsisinnaasumi taamaallaat naasarput aamma pissuseqatigiinni pingaaruteqarput makku arlallit pissutigalugit subtratemik pilersitsisarnerat, illersuinerat aamma toqqaannartumik nerisassatut piunerat pillugu (Bertness et al., 1999; Lippert et al., 2001). Umasoqatigiit toqqaannartumik seqinermik pisariaqartitsinngillat taamaammallu siaruarsimanerusarlutik aammalu sumiiffimmi immallu ilaani assigiinngiiaarnerusarlutik. Akulikitsunik itissutsinik nakkariarneqapiloortarpoq killeqarfimmut tassunga atasunik toqaaviup-sinarsuata ammukariartornera malillugu (Piepenburg, 2005). Immap naqqata iluani sioqqanik marullunillu pooqqasartut (infauna) uumasuni assigiinngitsuni sangujaat uillullu amerlanerusarput, massa sækdyr-it, qitupeqqat aamma bryozoanes (imaani uumasut issuatsiaanut assingusut) immap naqqata qaavani amerlanerusarlutik aamma kinguppaat, assagissat ameraasallillu killeqaratik uumasuupput amerlasuut (Greenland Institute of Natural Resources, 2003). Immap naqqani uumassusillit Kalaallit Nunaata toqqaviani uumassusillit amerlasuujusut assigiinngitsullu takutinneqarsimavoq (Brandt and Piepenburg 1994, Piepenburg and von Juterzenka 1994). Isumaqartoqarpoq uumasoqatigiit ukiup killiffianit amerliartornerat aammalu kvælstofit uumassusillillu kulstofiinik immap naqqani attaveqarneq aqqutigalu ineriartoqqittarnerat ikorfartorneqartut (Brandt 1995, Carey 1991 and Graf 1992). Upernaami naasut planktoniisa pinngorapiloortarnerat taamaammat immap naqqani uumassusilinnut pingaaruteqarpoq. Tassani immap iluata nillernerata immap naqqani uumasut nukimmik pisariaqartitsinerat annikillisittarpaa aamma uumasoqatigiit nungukkiartortarnerat arriitsuaraasarpoq taamaalilluni uumassusillit naasoqarluartitsinissamut ukioq naallugu pilersuisarlutik (Sejr and Christensen, 2007). Immap naaqani uumassusillit imarmi sikumik kaajallanneqarsimasumi, ammalatani taaneqartartuni amerlanerusartut paasineqarsimavoq (Piepenburg et al., 1997). Sinerissat ikkatsut immikkut pingaaruteqarput tassa tamaani immap naqqata uumasuinik amerlasuunik pillit, ingammik taakku ikkannerit, pingaaruteqakkajuttarput imaani miluumasunut aamma timmissanut neriniarfittut soorlu aarrinut (Odobenus rosmarus) (Born et al. 2003), ussunnut (Erignathus barbatus) (Hobson et al. 2002) aamma miternut (Somateria ssp) (Richman and Lovvorn 2003). Toqqaannartumik ilisimatusarnerit amerlanngillat taamaammat Misissuiffissap iluani Kalaallit Nunaata kujataata kangiata sineriaa malillugu annikitsuinnarmik immap naqqani uumassusilinnut tunngasumik ilisimasaqartoqarpoq. Misissuiffissatut siunnersuutigineqartup annersaa issittup kiannerulaartuaniippoq, allorniusap sanimukaartup 66º 33 -ip tassasup qaasuitsup killeqarfia ataaqqutilaarlugu. Eqqoriassallugu naleqquppoq, sumiiffinni taakkunani marlunni sinerissamiittuni allaanguuteqarnavianngitsoq annertuunik, kisiannili ilimanarluni allorniusat sanimukartut nikinnerat immap naqqani uumassusillinnut sunniuteqassasoq kissarneratigut aamma sikoqarneratigut kiminneqarlutik. 28

46 Issittuni immap naqqani uumassusillit nalinginnaasumik sangujaat aamma uillut salliusarput uillut annerusumik itissutsini 0-50m-ini takussaallutik (soorlu uumasut ukununnga ilaasut Macoma aamma Astarte) (Greenland Institute of Natural Re-sources, 2003). 5.2 Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnerat Kalaallit Nunaata kujataata kangiata avataani immap qaavata tungaani uumassusillit ukiup killiffianik aqunneqarput, annerusumillu killilersimaneqarlutik sikumik ukiumoortumik nillernerup nikerarneranit aammalu immap allanngorarneranik sakkortuunik aqunneqartumik. Imaq nillertoq Issittup Imaanit Kalaallit Nunaata kujammut kangia malillugu ingerlanneqartarpoq Kalaallit Nunaata kangiata sarfarnera (EGC) kujammut ingerlaartoq malillugu tassannga Kalaallit Nunaata toqqavia qulaallugu Atlantikup avannaanut apuulluni (UNEP, 2004). Immat kissarnerit kujammut ingerlanneqartarput Atlantikup Avannaata sarfaata avissaarnertaa Irmingerip sarfaa aqqutigalugu. Ataavartumik immap naasuinik tappiorannartunik ineriatortitsinermut pingaarnersaavoq immap tarajoqassusaata qullariartornerata sakortussusaa (Carmack & Wassmann, 2006). Siku immammi ineriartornernut aamma Kalaallit Nunaanni issittumi inuunermut pingaarutilerujussuuvoq (e.g., Rysgaard et al., 2003). Toqqaannartumik immap qaavata tungaani uumasut ineriartornerat nakkutiginngikkaluarlugu, nillissutsip immap qaava toqqaannanngitsumik sunnertarpaa taamatullu immap ammanerani ineriartorfiusup sivisussusaa (Rysgaard et al., 1999). Taamaattoqartillugu sikuernerani nalinginnaasumik sivikitsumillu naasut planktoni amerleriasaartarput, (qaangiuttartumik) immap naasuisa fotosynteseqarnerat qaffalluni nerisaqatigiiaallu naasortortut amerlisarlutik uumasuaqqat illeqqat angisuut saqquminerpaallutik. Naasut planktonii uumasunut nerisaqaqatigiinnut nerisaqartitsisut pingaarnersaraat ukiumullu alliartortunut nukimmik tunisisarlutik immap qaavata tungaani seqernup inunngisaani fotosynteseqarnerat aqqutigalugu. Naasut planktoniisa piffissami aalajangersimasumi amerlipiloortarnerat, taamaammat pingaaruteqarluinnartumik aalajangiisuusarput sumiiffimmi nerisarisaqaqatigiinni mikisunut angisuunullu Kalaallit Nunaata kujataata kangiani, soorlu issittuni allani. Naasut planktoniisa naapiloornerat apriilip naanerani aallartittarpoq maajimi juunimilu ineriartortarlutik (NERI 2009; Söderkvist et al., 2006). Sikup sinaani immap qummukaartup allanngorartitsinnginneruneranit naasut planktoniisa naalernerat siusinnerusukkut aallartissinnaasarput imaannarmiittunut sanilliullugu. Upernaami naasut planktoniisa sikup killingani ineriartortarnerat siusinnerusukkut pisinnaavoq immammut ammasumut naleqqiullugu tassani sikup qaavata kingunerisaanik imaq unerisimanerulluni. Upernaakkut naasut planktoniisa naapiloornerat kujataanit avannamut ingerlaartarput sikueriartornera ilutigalugu. Malugineqarsimavoq, naasut planktoniisa naanereerneratigut, immap qaavata tungaani uumassusillit ingeriartortarneri nerisassaqarneri killeqalersartut (Kiørboe & Nielsen 1994). Taamaammat, sivisuumik sikoqannginerata aamma naasut planktoniisa amerlasuut ineriartupiloorfiata sivitsornerata nerisaqatigiit pinngorarneranik amerleruloorneranillu kinguneqarlersillugit. Upernaakkut naasut planktoniisa naapiloorneranni nalinginnaasumik kiselalgenik taaneqartartut saqquminerusarput (Richardson et al., 2005), uumasuaqqat flagellatit Phaeocystis-it ilanngullugit aasap naanerani amerlanerusarlutik 98% ti-killugu naasut planktoniisa annertussusaat nalunaarsorneqarsimavoq (Bauerfeind et al., 1994). Maajimit aggustimut naasut planktoniisa immap qaani amerlanerpaasarnerat ataavartuuvoq, immap naqqanit sananeqaatit qummukaartut 90 %-iisa tungaannut amer- 29

47 lassuseqartut naasut planktoniisa amerlanerpaaffiunerisa nalaanni pisarnissaat naatsorsuutigineqarluni (Richardson et al., 2005). Upernaami naapiloortoqareerneranni silikatit nitratillu qaavanit nungulersarput ikiariisitaarneq pissutaalluni, naasut planktonii annikillisarput uumasuaqqat flagellatit amerlanerulersarlutik (Boertmann et al, 2009a). Uumasut planktoni imaani nerisaqaqatigiinnut pingaaruteqarput tassami nerisaqartitsisunit pingaarnernit (naasut planktonii) nerisunut qullasinnerusunut (soorlu aalisakkanut imaanilu miluumasunut) nukimmik nuussinermut aqqutaagamik. Uumasut planktoni avissaarinninneranit kvælstoffip pinngoqqittarnera bakteriat naasullu planktoniisa amerliartornerannut pingaartuuvoq aamma ukiup killiffiani aalajangersimasumi uumassuseqartut kulstoffiannut tunisisarneq toqqaannartumik sunniuteqarpoq immap naqqani uumassusilinnut immap qaavata tungaani uumassusillit attaveqatigiinnerat aqqutigalugu (Graf, 1992 aamma Carey, 1991). Uumasut planktoni ataatsimoortut killiligaanerat naasut planktoniinut ataatsimoortunut assingunissaa ilimagineqarpoq allaanerussutigalugu piffissap nikingalaarnera. Upernaakkut sikuernerani uumasut planktoni amerlisarput naasut planktoniisa naapiloornerat sikup aserortertup sinaani pissutigalugit. Nalinginnaasumik, uumasut planktoniisa eqimaneri ilimagineqarpoq qullasinnerpaassasut immap qulaani 500 m-it nalaanni nerisassat amerlaffianni. Taamaattorli, uumasooqatigiinni pingaarnerit ilaat Immap (kinguk) kumaa (Calanus arti) annertuumik piffissap aalajangersimasup iluani itissutsinut assigiinngistunut ingerlaartarnerat nikerarpoq, itinerusumullu ukiiniarlutik ingerlaartarlutik (Mumm et al. 1998). Uumasut planktoni piffimmiittut annerusumik uumasuaqqanik illeqqanik katitigaapput taakku uumasut planktoniisa annertussusaat immap ikerinnaaniittut uumassusillit tamakkiisumik 86%-erivaat, taakkulu 84%-ii Calanus-iullutik, tassaasut artit pingaarnerit ilaat (Møller et al., 2006, Boertmann et al., 2009a; Greenland Institute of Natural Resources, 2003). Misissuiffissap ilaa ilisimaneqarpoq saqquminerpaasut immap (kumaa) kingunnik Calanus artinik assigiinngitsunik pingasunik najorneqartoq, C. glacialis, C. Hyperboreus aamma C. finmarchicus (Rysgaard & Nielsen 2006). C. hyperboreus ukiuni pingasuni uumasarpoq, ukiup aallartilaarnerani (novembarimiit marsimut) itisuumi erniortarluni aamma C. glacialis ukiuni marlunni uumasarpoq, erniortarluni upernaami aamma aasami immap ikerani qullasinnermit (Boertmann et al., 2009a). Calanus spp. upernaakkut illeqqat ataatsimoortut naapiloortarneranni saqquminerpaasarpoq (Møller et al., 2006) aammalu amerlassusai qutsinnerpaasarlutik immap ikiariissitaarneranni qulliunerusuni aasap qeqqani kinguneratigullu ammuinnaq ingerlaalersarlutik itisuumi ukiiniarlutik (Swalethorp et al., 2011). Grønlandshavep kippasissuani illeqqat allat siumorneqarsimasut tassaapput Metridia longa aamma artit mikinerusut Cithona similis, Pseudocalanus spp. aamma Microcalanus pygmaeus (Boertmann et al., 2009a). Uumasut planktonini illeqqat amerlanerpaasutut oqaatigineqartaraluartut isumaqartoqarpoq uumasut planktoni larvacea-mik taaguutillit aamma uumasoqatigiit kiisortut soorlu chaetognath, ctenophores aamma nuaarluit ilaat immap naqqani uumasoqatigiinnut pilersuineq annertusinerannik kinguneqarsinnaasut (Boertmann et al., 2009a). Uumasut planktoni killiliinermi piffimmi inuussutissanut sunniutaat nalinginnaasumik appasippoq uumasut planktoni ammalatani annikinnerat pissutaalluni (immartat ammasut angisuut, sikumik ungoqqasut) aamma piffinni allani iisakinneq pissutaalluni (Hirche et al., 1991). Uumasut planktoni tamaani issittumi ukiup nikittarnerannit sunnerneqartumik inooriaseqarnerminnut naleqqussarlutik perlilernissartik pinngitsoortissinnaallugu, amerliartornissartik inuussutissaqanngikkaluarlutik inuussutissaqarpianngikkaluarlutilluunniit ingerlatiinnarsinnaavaat. Uumasoqatigiippassuit ingammik 30

48 uumasuaqqat soorlu illeqqat Calanus naasut planktoniinit orsumik katersisinnaapput, naasut planktoni uumasut 10-20%-iata orsua illeqqat uumasut orsuannut 50-70%-inngortittarpaat (Falk-Pedersen et al and 2009). Eqqaaneqartariaqarpoq uumasut planktoninut ilaammata artit uumanermik ilaanni aamma immap qaavata tungaani uumassusillit, annerusumik kaattungiaat, assag-iaat kinguppaallu qullugiaat (Greenland Institute of Natural Resources, 2003). Ichthyoplanktonit (suaat qullugissallu) planktoninut immap qaavata tungaani uumassusilinnut ilaapput pingaarutillit tassami uumasunut annerusunut nerisassaagamik aamma aalisagaqatigiinnut pingaarutilinnut ineriartorsinnaammata. Kisiannili annikitsuinnarmik aalisakkat qullugiaasa siaruartarnerinut ingerlaartarnerinullu Misissuiffissap iluani paasissutissaqarpoq. Krill (Euphausiacea), makro planktoni artiusoq uumasut qaleruallit allat pingarutillit ilagaat immap qaavata tungaani ataqatigiinni uumasunut annerusunut inuussutissamik ingerlaarfiusoq (Dalpadado aamma Skjoldal, 1991). Krill annerusumik naasunik inuussuteqarput, pingaarnerusutut nerisaralugit naasut planktoni, ingammik quajaatit kiselalget kisianni ilai neqituumasuuput uumasut planktoniinik mikisunik nerisaqarlutik (Saether et al., 1986). Krill artit marluk Meganyctiphanes norvegica aamma Thysanoessa longicaudata, Atlantikup avannaani tamarmik saqqumilaartuupput amerlassutimikkut annertussutimikkullu (Saunders et al., 2007) taamaakkaluartoq krill pillugit paasissutissat sukumiisut nunap ilaani tamaani aamma Atlantikup avannaani annerusumik killeqarput. 5.3 Aalisakkat aamma qaleruallit 2010-mi Kalaallit Nunaanni sunik aalisagaqarneranik allattorsimaffik nutarterneqarmat aalisakkat assigiinngitsut 57-it allatorsimaffimmut 1996-imeersumut ilanngunneqarput. Kalaallit Nunaata imartaani aalisakkat assigiinngitsut ilisimaneqartut 269-it allattorsimapput. Aalisakkat assigiinngitsut amerlisimanerannut silaannaap allanngoriartorneranik imaluunniit pitsaanerusumik aalisariaaseqartoqalersimaneranik pissuteqarnersut ilisimaneqanngilaq (Greenland Insti-tute of Natural Resources 2013). Misissuiffissami, imaluunniit Grønlandshavemi nalinginnaasumik aalisakkat agguataarsimanerat amerlassusaallu, tamaviaarussamik misissoqqissaarneqarsimanngillat. Paasissutissat pigineqartut paasinarsitippaat avannaani sumiiffinnut sanilliukkaanni Kalaallit Nunaata kangiata kujataata avataani aalisakkat assigiinngitsut amerlanerusut, kujataata kangiani aalisakkat assigiinngitsut amerlassusaat aningaasarsiornermut pingaaruteqartup kujataata kitaata aalisagaqassusaanut assersuunneqarsinnaavoq (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Misissuiffissami aalisagaqassusaanik siaruarsimasusaanillu paasissutissat amigangaatsiarput, paasissutissallu ilanngunneqarsimasut tusarfinnit pissarsiarineqarsinnaasunit pitsaanerpaanit katersorneqarsimapput. Katillugit aalisakkat assigiinngitsut 47-ut ilisimaneqarput Kalaallit Nunaata avannaata kangiata imartaani (kujammut 66 N tungaanut) aamma aalisakkat 182-it ilisimaneqarput Kalaallit Nunaata kujataata kangiata imartaani (66 N nalaanit Nunap Isuanut) (Takussutissiaq 5-1). 31

49 Takussutissiaq 5-1: Artit amerlassusaat aamma agguataarsimanerat Kalaallit Nunaata imartaani immikkoortortani pingaarnerni sisamani, novembari 2009 (Møller et al., 2010-mit). Misissuiffissap iluani artit pingaarutillit siumorneqarsinnaasut ilagaat eqalugaq (Boreogadus saida), saarullik (Gadus morhua), qaleralik (Reinhardtius hippoglossoides), ammassak (Mallotus villosus), eqaluk (Salvelinus alpinus) (Boertmann & Mosbech, 2011); (Møller et al., 2010) aamma suluppaagaq itisoormioq (Sebastes mentella) (Greenland Institute of Natural Resources, 2013). Eqalugaq Kalaallit Nunaata imartaani ukioq kaajallallugu siumugassaasarpoq. Imaani tarajoqarluartumiikkumasarput, sinerissamulli qanittumi imaani tarajornilaartumi kuullu akuani tarajoqanngingajattumi aamma siumorneqartarsimalluni. Issittup imartaani saarulliit imaani sikulimmut attuumassuteqaqqajaanerupput, kiassutsit nillissutsillu 0-4 ºC akornanni, massa nillernerusut aamma akuersaarneqarsinnaagaluartut. Saarulliit ukiumi sikup ataani suffisarput suaat sivisuumik tukerniartarnermikkut illersorneqartarlutik sikuernissaata tungaanut. Upernaakkut planktonit amerlipiloorneranni suaat tukertarput (Cohen et al., 1990). Saarulliup (Gadus morhua) agguataarsimanera isorartussuseqarpoq Amerikap sineriaasa kangianiit avannaatalu kangianiit, Kalaallit Nunaata kujataa kaajallallugu, Islandip sineriaanut, Europallu imartaani Biscayap kangerliumaneranut aamma Barentip Imartaa tikillugu. Aalisagaq taanna Grønlandshavemi nerisaqaqatigiinnut pingaaruteqarpoq imaani miluumasunit timmissanillu nerisarineqarluni. Ingammik natsernit (Pusa hispida), aataanit (Pagophilus groenlandicus), appanit (Uria lomvia), qaqullunnit (Fulmarus glacialis), taateraanit (Rissa tridactyla), naajavaarsunnit (Pagophila eburnea) aamma naajannguanit (Rhodostethia rosea). Saarulliup suffisarnera ilisimaneqarpoq apriilip maajillu akornanni pisartoq Kalaallit Nunaata Kangiata avataata imaani itissutsini 170 aamma 400m akornanni (Ribergaard & Sandø, 2004). Siusinnerusukkut misissuinernit paasineqarsimavoq Saqqisikuiup Ikkannersua (62-32

50 30º) aamma Kleinep Ikkannersua (64-30º) sumiiffiusut pingaarutillit suaat tamakkiisumik annertussusaannut ilasisu-tut (ICES 2011). Ratz aamma Lloret (2005) tikkuussipput suffisarfinnik pingaarnernik kiisalu ilimagisatut saarulliit qullugiaasa immap qaavata tungaani tissukarnerat aamma aalisakkat inersimasut nikerarnerminni ilusaat (Takussutissiaq 5-2). Takussutissiaq 5-2: Suffisarfiit pingaarnerit inissisimaffii (sumiiffiit taartut) saarulliit (Gadus morhua) Kalaallit Nunaata avataani. Titarnerit kittorartaartut ersersippaat suaat qullugissallu immap qaavata tungaani tissukarneri, titarnerup aalajangersimasup ersersippaa aalisakkat inersimasut nikerarnerat. Eqalugaq saarullillu naatsorsuutigineqarput misissuinerup nalaani misissuiffissap iluani najuutissasut. Taamaattoq suffineq aamma alliartorfiit eqqarsaatigigaanni paasissutissat amigaateqarput qimerlooraanni eqalukkap misissuiffissami qanoq uumanera. Taamaattoq saarullik ilisimaneqarpoq misissuiffissap iluani suffisartutut (ICES, 2011), ilimagineqarpoq suffinerup qaangiutereersimanissaa misissuiffissatut piffissap siunnersuutigineqartup aallartinnerani. Saarulliit biomasseata siaruarsimanera 2012-mi missingersorneqarsimasoq takuneqarsinnaavoq Takussutissiaq 5-3-mi. 33

51 Takussutissiaq 5-3: Misileraavikkaarluni saarulliit amerlassusaannik misissuinerit ilaavoq misiligutitut aalisarfiusinnaasutut siunnersuutaasoq (Guldbæk, 2013). Ammassak (Mallotus villosus) Misissuiffissami siumugassaavoq aammalu aalisarnermik aningaasarsiutitut pinngortitamilu pissuseqatigiinni pingaaruteqarluni. Ammassaat malunnaatilimmik Islandimiut aalisariutaannit aalisarneqarluarput ingammik Sorsunnersuup Aappata kingorna ammassassuit nungummatali (Icelandic Fisheries, 2013). Ammassaat Islandip kujataata kitaatalu sineriaani ikkattumi suffisartut ilisimaneqarpoq. Ammassaat Islandip Kalaallit Nunaatalu kangiata akornanni aamma qeqertap Jan Mayenip akornanni uumasuuvoq. Ammassaaqqat nunap toqqaviani Islandip avannaaniipput Kalaallit Nunaatalu kangiani, ammassaallu inersimasut itinerusumi neriniartarlutik (Vilhjálmsson, 2002). Neriniarfiit, ineriartorfiit angalaffiilu tamarmik misissuiffissatut siunnersuutip avannarpasinnerusortaaniipput, suffivii qanittumiillutittaaq. Irmingerip sarfarnerata suaat misissuiffiup nalaannut sarfaaatitillugit tikiuttarpai, takuuk Takussutissiaq 5-4 (Boertmann & Mosbech (eds), 2011)-mit. 34

52 Takussutissiaq 5-4: Ammassaat misissuiffissami angalaarfigisassaattut ilimagineqartut. Qorsuk= Neriniarfiit, Tungujortoq qaamasoq = Allisarfiat, Aappaluttoq= Suffisarfiit. Aappaluttoq qaamasoq = Suffisarfiit pingaannginnerusut, Qarsuit tungujortut qaamasut= Tukerlaat ingerlaarfiat, Qarsuit qorsuit taartut= Nerisassat ingerlaarnerat aamma Qarsuit aappaluttut taartut = Suffissarfiit. Qalerallit aalisagaapput pingaaruteqartut Misissuiffissami siumugassaasut aamma ilisimaneqartuni aningaasarsiornermut kisimi pingaaruteqarnerpaavoq, misissuiffissami (Immikkoortoq 6.1) aningaasarsiutigalugu qaleralinniarnerit ikittuinnaat nalunaarutaasimapput. Qalerallit immap naqqanut qanittumiittarput itissutsini assigiinngitsuniissinnaallutik, ingamilli imaani -1-imit 10 o C-mut nillertigisumiittarlutik (Mjelle, 2006). Qalerallit siaruarluarsimasut (Takussutissiaq 5-5) nalunaarutigineqarsimavoq qanorli amerlatiginerat qanorlu agguataarsimanerat nassuiarneqarpiarnikuunani. 35

53 Takussutissiaq 5-5: Qalerallit siaruarsimanerat (NunaGIS, 2013). Suluppaagaq itisoormioq (Sebates mentella) misissuiffissatut siunnersuummi aningaasarsiutigalugu aalisarneqartarpoq. Immap qaavata tungaani uumasuuvoq itissutit 50-miit 1000 meterinut tikillugit uumasuulluni arritsuararsuarmik ineriartortartoq. Suluppaagaq itisoormioq apriilimi maajimilu suffisarpoq, suaat qullugissallu Kalaallit Nunaata kangianut kitaanullu sarfamit ingerlanneqartarput (Greenland Institute of Natural Resources, 2013a). Kalaallit Nunaata imartaani suluppaakkanut ineriartorfiit ilisimaneqartutuat itissutsini 100 meterit 400 meterillu akornanniikkajupput. Aalisakkat ineriartorfinniittut kinguaassiorsinnannguleraangamik, ineriartorfimmiit qimagukkajuttarput (ICES, 2012). Avannaata kinguppaa (Pandalus borealis) Misissuiffissamiippoq, (Takussutissiaq 5-6). Paasissutissat 2012-imeersut malillugit kinguppaat amerlassusaat appariartorpoq (Naturinstituttet, 2013). 36

54 Takussutissiaq 5-6: Avannaata kinguppannik ukiumut pisarisat amerlassusaat (NERI Technical Report no. 785, 2010). Eqaluk (Salvelinus alpines) Kalaallit Nunaata kujataata kangiani kuuit akuanni suffissarpoq ukiisarlunilu sinerissallu qanittua atorluartarlugu, kisianni itinerusumik misissuisoqarnikuunngilaq (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Eqaluk IUCN-ip allattorsimaffianni aappaluttumi ernumagisariaqannginnerpaatut allassimavoq Kalaallit Nunaannilu aamma Islandimi eqaloqarluarluni. Eqaluk Kalaallit Nunaanni pingaaruteqarpoq kalaallinillu nerisarineqarlutik. Eqaluk aamma inuiaqatigiinni aningaasarsiornermut pingaaruteqarpoq takornariat qissattarnermik soqutigisallik Kalaallit Nunaannut aalisariarlutik angalasarmata. 5.4 Imaani timmissat Aasaanerani 2008-mi silaannakkut annertuumik misissuisoqarnerani paasineqarpoq Kalaallit Nunaata kangiata kujataani (Grønlandshave-p kitaani) timmiaqarfik anertunerpaartaaq Qullerup Umiiviullu akornaanni Blossevillep sineriaa atuarlugu inissisimasoq. Sumiiffiit taakku Tasiilap eqqaa ilanngullugu assigiinngitsunik peqarfiunerunera ilisimaneqalerpoq (Merkel, 2010). Timmissat kinguaasiortut nalinginnaanerpaat Kujatata Kangiani Kalaallit Nunaatalu Kujataani tassaapput miteq/aavooq (Somateria mollissima) ( it nalunaarsorneqarsimapput), naajaannaq (Larus 37

55 glaucoides) (1.285 nalunaarsorneqarsimallutik), serfaq (Cepphus grylle) (971-it nalunaarsorneqarsimallutik) aamma naajarujussuaq (Larus hyperboreus) (603 nalunaarsorneqarput) (Merkel, et al., 2010). Qaqulluk (Fulmarus glacialis), oqaatsoq (Phalacrocorax carbo), nerleq (Branta leucopsis), naajarluk (Larus marinus), sildemåge (Larus fuscus), taateraaq (Rissa tridactyla) aamma imeqqutaalaq (Sterna paradisaea) mannisartutut nalunaarsorneqarput, taamaattoq siammarsimavallaarnatik. Mannisut tuulliit (Gavia immer), qarsaaq (Gavia stellata), qeerlutooq (Anas platyrhynchos), alleq (Clangula hyemalis), paaq/nujalik (Mergus serrator), soorluttaaq naajavaarsuk (Pagophila eburnean) aamma takuneqarput. Artit marluk meqquilersut nalunaarsorneqarput (meqqui taarsilersut) Kalaallit Nunaata kujataata kangiani; Miteq/aavooq aamma nerleq siggukitsoq (Anser brachyrhynchus) (Merkel, et al., 2010). Naajavaarsuk (Pagophila eburnea) ilisimaneqarpoq Misissuiffissap avannarpasissortaani mannilisartoq Blossevilep sineriaa malillugu. Appat (Uria lomvia) mannilisut aamma appaliarsuit (Alle alle) suliniarfissap avannarpasissortaani tamarmik nassaassaapput Ittoqqortoormiit paavata nalaanni. Silaannarmiit appaliarsuit misissuiffigineranni maajimi 2008-mi, timmissat nalunaarsorneqarsimapput Ittoqqortoormiit paavani, it Liverpool Land-ip sermiata killingani kiisalu ammalatap avannaata avataata killingani (Boertmann & Mosbech (eds), 2011); (Merkel, et al., 2010). Sineriak annnertooq imaani timmissanut manniliffissatut tulluartuuvoq (Takussutissiaq 5-7 (Merkel, et al., 2010)). Avataani sumiiffiit sineriammit ilisimaneqannginnerupput. Irmingerip imarta uumasunut assigiinngitsunut nerisassarsiortarfittut atorneqarpoq. Timmissat ingerlaartut amerlasoorsuullutik misissuiffissap nalaa ukiakkut sarsuttarpaat (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). 38

56 Takussutissiaq 5-7: Timmissat manniliffii (piaqqiorfii) Kalaallit Nunaata kangiata kujataata sineriaani (Merkel, et al., 2010). Artit Kalaallit Nunaata Kujataata Kangiata imartaani allattorsimaffimmut aappalaartumut ilannguneqarsimasut makkuupput taateraaq aamma naajavaarsuk (VU, mianernartoq) aamma imeqqutaalaq (NT, nungungajaqqasoq). Taamaallaat mitit/aavuut uumasoqatigiit kitaaniittut allattorsimaffimmi aappalaartumi allattorsimapput (Boertmann, 2007). Serfaq aamma nerleq siggukitsoq uumasuupput inuiaqatigiit akisussaaffigisaat, isumaqarpoq nunarsuarmi uumasut 20%-init amerlanerusut Kalaallit Nunaanniittut. 39

57 DCE nalillersuivoq malamuk, miteq/aavooq, qeerlutooq, taateraaq, naajavarsuk aamma imeqqutaalaq sumiiffimmi pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartut (VEC) Grønlandshavep kitaani (Boertmann & Mosbech (eds), 2011) imaattunik inerniliiffigineqartunik: Malamuup piujuarnissamut piaqqiornissamut periarfissai ajunngitsuusorineqarpoq. Mitit/aavuut immap naqqani ikkattumi uumasunik nerisalittut pingaaruteqarput. Piujuarnissamut piaqqiornissamut periarfissarissaarunarput Kalaallit Nunaata kitaani ikiliartortunut naleqqiullugu. Naajavarsuit piujuartitassarujussuupput, aammalu nalunaarsuiffik aappalaartumi nalunaarsorsimalluni. Sikorsuarni angalaartarput aasakkut piaqqiorfinniittarlutik neriniarfinniittarlutillu. Imequtaalat sineriak sinerlugu piaqqiorfinni nalinginnaasumik siumorneqarsinnaapput. DCE-p mitit/aavuut najugaqarfiinik arlalinnik kujataata kangiata sineriaani Misissuiffiup iluani nassaarsimavoq pingaarutilittut taaneqartunik. Sumiiffiit taakku uumasunit immikkut mianernartutut taaneqartunit najugarineqarput (NERI, 2012). Misissuiffisap iluani imaani illersuiffittut killeqarfeqanngilaq aamma sineriammi timmissanut illersuiffissatut killeqarfinnik pilersitsisoqarsimanani (NERI, 2012). Najugaqarfinnut pingaarutilinnut Grønlandshavep kitaaniittunut ilaapput sikup killingi, ammalatat (amerlasuutigut katigullugit), ammanersaqarfiit uterartartut aamma sikup killinga (MIZ). Taakku saniatigut, qeqertaraarpassuit pingaaruteqarput imaani timmissanut manniliorfittut (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Imaani timmissat pingaaruteqarput atassutaagamik imaani uumassusillit pissuseqatigiit amerliartortarnerannut aamma nunami uumassusillit pissuseqatigiit killimik amerliartortarnerinut, tassami inuussutissanik imaanit manniliortarfinnut nunamiittunut assartuisaramik (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). 5.5 Imaani miluumasut Ataatsimut isiginninneq Misissuiffissami artit makku takkuttartuusut nalunaarsorneqarsimapput: Nanoq (Ursus maritimus), aaveq (Odobenus rosmarus), qasigiaq (Phoca vitulina), aataaq (Pagophilus groenlandicus), natsersuaq (Cystophora cristata), natseq (Pusa hispida), ussuk (Erignathus barbatus), qilalugaq qernertaq (Monodon monoceros), arfivik (Balaena mysticetus), tikaagulliusaaq (Balaenoptera physalus), tikaagulliusaarnaq (Balaenoptera borealis), qilalugaq qaqortaq (Delphinapterus leucas), tikaagullik (Balaenoptera acutorostrata), qipoqqaq (Megaptera novaeangliae), tunnulik (Balaenoptera musculus), arfiviit ilaqutaat rethval-i (Eubalaena glacialis), niisarnaq (genus Melas), aarluk (Orcinus orca), kigutilissuaq (Physeter macrocephalus), aarluarsuk saneraa qaqortoq (Lagenorhynchus obliquidens), aarluarsuk (Lagenorhynchus albirostris) (Boertmann et al., 2009a; Heide-Jørgen-sen et al., 2007; Greenland Institute of Natural Resources, 2012). Sigguttooq (Halichoerus grypus) nalorninaatsumik nalunaarsorneqarpoq 2009-mi Nunap isuata kangiata avannarpasissuani (Greenland Institute of Natural Resources, 2012). Nanoq aamma aaveq misissugalluarnerpaapput, arferit assigiinngitsut siammarsimanerisa ilisimaneqarnerat annikilluni ilisimaneqarnaniluunniit (Boertmann et al., 2009a). 40

58 Eqikkaaffiit tulliuttut Kanumas kangillermit SEIA-mit ilisimatitsissutigineqarput (Boertmann et al., 2009a). Malugineqassaaq tamanna Misissuiffissap avannarpasinnerusartaanut ilaatigut qaleriikkami misissuiffissaq nalilersuinissap siammarsimanerata avaataaniippoq. Nalinginnaasumik oqaatigalugu, imaani miluumasut siammarsimanerat amerlassusaallu ilisimaneqarpianngilaq misissuiffissap iluani avataanilu. Paasissutissat amerlanngitsut aamma pissarsiassaapput TGS-ip SEG-mi Misissuiffissap iluani ingerlaarnermini oktobarip 13-ianit 19-ianut 2012-mi MMSO-t misissuisimaneranit nalunaarusiaannit. Tikaagulliit pingasut (3), tikaagulliusaat sisamat (4), aarluk ataaseq (1) aammalu suussusersineqanngitsut soqqallit qulit (10) takuneqarsimasut (tamarmik takussaasut). Arferit suussuserneqqarsimasut agguaqatigiissillugu umiarsuarmiit 2 km-init ungasitsigisimapput, aarluk qanillattorsimavoq1 km-it missaani qanitsigilerluni. Arferit suussuserneqarsimanngitsut 2 km-inik ungasinnerungaatsiartumiissimapput taamaammallu nakkutilliisunit eqqortumik artii suussuserneqarsinnaasimanatik imi imaluunniit 2014-imi paasissutissarsiortoqarsimanngilaq taamaammallu amerlanerusunik paasissutissaqarani Nannut Nannut ukioq naallugu siumugassaasarput, kisianni piffissap qanoq ilinera aallaavigalugu sumiiffinniittarput sikorsuarnit ingerlaartinneqarlutik imaluunniit tunuartertarlutik. Nannut inuiaqatigiinni pingaaruteqarput piniarneqartarlutik annikitsumik takornarianillu takuniaasunit isertitanik Kalaallit Nunaat pissarsisarluni. Nannut sumiinnerinut ukiup ingerlanerani pissutsit aalajangiisuusarput, soorlu sikut qanoq eqimatiginerat qanorlu piniagassaqartiginera apeqqutaallutik. Aasaanerani nannut nunamiinnerusarput sikukinnerusarmat kisianni avataani sikorsuarni aamma siumorneqarsinnaapput. Killuanik, ukiuunerani sikut katingasut neruttoraangata, nannut sivisunerusumik avataaniittarput. Nannunik misissuinerit qaammataasanik nassiussisutit atorlugit ersersippaat nannut Kalaallit Nunaata kangiata sineriaanik annertuumik atuisuusoq (Takussutissiaq 5-8), sumiifffik takussuserneqarsimasoq annerusumik Misissuiffissap avannarpasinnerusuaniippoq Takussitissiaq 5-8-ip ersersippaa annertuumik Misissuiffissap avannarpasinnertaa najortaraat. Nannut aamma nalunaarsorneqarsimapput avataanik najuisutut Kalaallit Nunaata kangiata sineria tamaat aammalu avataani piffiit (Takussutissiaq 5-8). Misissuinerup nalaani sikoqartussaanngimmat, misissuinerlu 12 sømilinit sinerissamit qanitsigisumiissanngimmat, ilimagineqanngilaq nannut naapinneqassasut. 41

59 . Takussutissiaq 5-8: Nannut 35-it qaammataasiamik nassitissusillit Kalaallit Nunaata kangiani Svalbard-illu avannaani avannaatalu kitaani sumiissimaneri (Boertmann et al., 2009 aallaqqaammut Wiig et al., 2003-miit) Seqqullit (Puisit aarrillu) Aaveq (Odobenus rosmarus) imaq ikkattoq (80m-nik ikkanneq) atorluartuuaa uilluunerusullu nerisaralugit. Amerlanertigut sinerissap nalaani takussaasarput kisianni paasissutissat ersersippaat aaveq sinerissamik kilometer-erpassuit ungasitsigisumi aasaanerani avataani naammatoorneqartarsimasoq, ingammik juulimi aggustimilu. Naluneqanngilaq m-it tungaanut itissuseq angusaraat (Born, 2003). Nuleerineq februaarimit apriilimut pisarpoq, piaqqiornerlu maajimi imaluunniit juunimi ukiup tullissaani pisarluni. Aarrit ikilingaatsiarsimapput piniarneqartarnerat pissutaalluni, massakkullu Kalaallit Nunaanni nalunaarsuiffik aappalaartumi nalunaarsorneqarsimallutik navianartorsiortutut/nungutaanissaminut navianartorsiortullu. Kalaallit Nunaata kangiani peqassuseq kitaaniit annikinerusutut paasineqartarpoq, Kalaallit Nunaata kangiata sineriaa tamakkerlugu siammarsimagaluarlutik annerusumik Ittoqortoormiit avannaani nassaassaapput, taamaammallu Akuersissuteqarfiup avataaniillutik. Nalinginnaasumik, ikkattuni nunamut qanittumiittarput misissuiffissallu nalaanni misissuiffissap iluani nassaassaanissat ilimanarani, taamaattoq siumorneqariataarsinnaasutut isigineqarpoq. Seqqullit (puisit aarrillu) allat Misissuiffissap iluani siumorneqarsinnaasunut ilaapput natsersuaq (Cystophora cristata), aataaq (Phoca groenlandia), ussuk (Erignathus barbatus), qasigiaq (Phoca vitulina) aamma natseq (Phoca hispida). Pineqartut tamarmik ussuk qasigiarlu eqqaassanngikkaanni Kalaallit 42

60 Nunaanni nalunaarsuiffik aappalaartumi navianartorsiuungitsutut nalunaarsorneqarsimapput pissutigalugu amerlasuumik nassaassaammata siammasissumillu najugaqarlutik (Boertmann, 2007). Ussuk ilisimaneqarpianngilaq amerlasuunatillu kisianni siammasisumik nassaassaallutik. Qasigiaq Kalaallit Nunaanni nalunaarsuiffik aappalaartumi navianartorsiortutut nalunaarsorneqarpoq (Boertmann, 2007). Misissuiffissaq uumasunut qulaani taaneqartunut tamanut pingaaruteqartuuvoq. Natsit sikuusumut naleqqussarluarnerpaattut tikkuarneqarsinnaapput taamaattumillu sikuusup nalaani nassaassaanissaat ilimanarluarlutik. Ussuit sikutalimmiittarputtaaq kisianni annikinnerusumik sikullu killinganiinnerusarlutik, taamaasillutik uumasoqatigiit sikup killingata allanngorarnera malillugu ingerlaartarlutik. Misissuineq pilersaarutaavoq immap sikoqannginerpaaffiani ingerlanneqassasutut (sikusiummik atuisoqassanngilaq) taamaammat natsernik naapitsisoqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq (2012-mi ingerlaarnermi soqanngilaq). Puisit allat imaq sikoqanngitsoq najorumanerusarpaat. Sinneri taaneqartut imarmi ammasumiinnerusarput misissuiffiusussamilu takussaassallutik Arfiviit (Balaena mysticetus) Arfiviit uumanertik tamaat issittumiittarput, sikup sinaanut attuumassuteqartinneqartarlutik tassani planktonit amerlipiloortarfianni. Siaruarsimaneq nalinnginnaasoq takusassiarineqarpoq Takussutissiaq 5-9-mi aamma sumiiffiit mianersorfissatut ilisimaneqartut Nationalt Center for Miljø og Energi-p (DCE) paasissutissiinera malillugu passissutissat imminut atasut sajuppillatsitsisarluni malittarisaliorfinnit (DCE, 2014) takusassiarineqarput Takussutissiaq 5-10-mi. Misissuiffissami siumugassaanissaat ilimanaateqarpoq, aammalatani tassa tamakku nerisassaqarfiulluassammata kisiannili tamakku nunguummerlutik siaruaatereersimassapput aasami misissuinerit aallartilerpata. Oqaluttuarisaanermi arfiviit piniarneqartarsimapput soqqaat orsuallu pillugit. Arfiviit Spitsbergenimeersut 1679-mi 25,000-iusut missingerneqarput 1980-mi nungutaaqqajaallutik (Braham, 1984). Spitsbergenimi arfiviit uumasut maannakkut nungutaaqqaajaasutut IUCN-imit inissinneqarsimapput massa arfiviit nalinnginnaasumik isumannannginnerpaatut inissinneqarsimagaluartut (Reilly et al., 2012). Christensen et al., (1992) nalunaarpoq Kalaallit Nunaata imartaani hunnorujut arlaqalaaginnartut uumasuunissaat ilimanartoq, Qeqertap Spitzbergenip eqqaani arfiviit qulikkaaginnaasorineqarput. Arfiviit Spitzbergenimeersutut ilisimaneqartut amerlassusaat qanorlu ingerlaartarnerat pillugit ilisimasat erseqqissut ikitsuinnaapput, arfiviit akuttunerat aalajangersimasumillu misissuisoqartarsimannginnera pissutaalluni. 43

61 Takussutissiaq5-9: Arfiviit (Balaena mysticetus) nunarsuarmi sumi siaruarsimanerat (NOAA, 2007-mit). Takussutissiaq 5-10: SEG15 misissuiffissatut siunnersuutigineqartut titarnerit aamma arfivinnut sumiiffiit mianersorfissat. Paasissutissanik pissarsiffik: DCE,

62 5.5.5 Tikaagulliit (Balaenoptera acutorostrata) Tikaagulliit tamaani sinerissami arferni amerlanerpaajupput qularnanngitsumillu misissuiffissami takuneqartarnissaa ilimanarluni. Tikaagulliit issittup imartaaniittarput aasakkut aalisagaararpassuarnik krillinillu naasut planktoniisa amerlipiloornerannik kajungittunik neriniarlutik angalasarlutik (Boertman et al., 2009b). Sinerissami tamaani siumugassaanissaa naatsorsuutigineqarsinnaavoq marsimiit oktobari ilanngullugu, taamalu sajuppillatsitsisarluni misissuinerup nalaani siumugassaanissaat naatsorsuutigineqarsinnaalluni. Tikaagulliit ataatsimut qiteruffigisartagaat pingaaruteqartut nalunaarsorneqarsimapput (Olsen & Holst, 2001). Misissuiffissamut tunngatillugu Jan Mayenip eqqaani sineriammi aamma Islandip avaannani aammalu kimmut sineriaa ammassaqarluarfiulluni neriniarfissaqarluarpoq. Ammassaalli Irmingerip sarfaanit misissuiffissap tungaanut ingerlaartinneqarnerisigut arferit aalisagartortartut soorlu tikaagulliit misissuiffiup tungaanut ingerlaarsinnaassapput. Heide-Jorgen-sen et al., (2007) nalunaarpoq tikaagulliit katillugit 14-it takuneqarsimasut Kalaallit Nunaata kujataani sinerissap imartaani 2005-mi angallammit ingerlaarnermi misissuinermini. Tikaagullinni takuneqarsimasuni 14-iusuni, arfinillit (6) takuneqarsimapput kujataata kangiani sajuppallatsitsisarluni misissuiffissap iluani (Takussutissiaq 5-11) mi Misissuiffisap iluani ingerlaarnermi, pingasut takuneqarsimapput. Tikaagulliit nunap inuiinut kalaallinut pingaaruteqarput, nerisassatut isumalluutitullu piniarneqartarmat Qipoqqaat (Megaptera novaeangliae) Qipoqqaat aasaanerani avannaani nerisassaqarluarnera atorluarniarlugu avannamukaartarput. Juunip oktobarillu akornanni misissuiffimmiinnissaat ilimanaateqarpoq. Tikaagulliit Qipoqqaallu imaani sikoqanngitsumi taamaallaat siumugassaasarput, taamalu misissuiffissatut siunnersuutip iluani avataaniinnissaat aamma kujasissuaniinnissaat ilimanarluni ingammik septembarip oktobarillu nalaani kujammut ingerlaalerfianni (Boertmann et al., 2009b). Arferit taakku marluk tamarmik Kalaallit Nunaanni nalunaarsuiffik aappalaartumi isumaalugisariaqartut naggataanniipput (Boertmann, 2007), arferilli taakku inuussutissanik misissuiffissamiittunik pisariaqartitsivissorsinnaapput. Ilimagineqarpoq Misissuiffissap iluani qipoqqaat ataatsimut qiteruffigisartagaqassasoq, tassa pissutigalugu piffiit taakku nerisassaqarluarmata, ilimanarluni ammassaat ataatsimut katersuuffigisaraat. Tamanna misissuinikkut ersersinneqarpoq paasissutissanit angallateeqqamit titarnerit malillugit Kalaallit Nunaata kujataani septembari 2005-imi misissuinermi, katillugit qipoqqaat 46-t takuneqarsimasimammata, taakku nalunaarsorneqarsimapput Misissuiffissap iluani Danmark Strædemi Islandip kujataata kitaani inissisimasumi (Takussutissiaq 5-11) (Heide-Jorgensen et al., 2007). Misissuiffisami 2012-mi ingerlaarnermi takunnittoqarsimanngilaq Arferit angisuut allat Arfeq angisooq soqqalik tungujortoq imaluunniit tunnulik (Balaenoptera musculus), tikaagulliusaaq (Balaenoptera physalus) aamma tikaagulliusaarnaq (Balaenoptera borealis) arferit taaneqartut nalunaarsorneqarsimaapput Kalaallit Nunaata kujataata kangiani aamma Misissuiffissap iluani najuuttuusutut (Nalunaarsuiffik 5-1). Tikaagulliusaat nunarsuaq tamakkerlugu aarlerinartorsiortutut nalunaarsorneqarsimapput taamaattorli imarpissuarmi atlantikumi arfeqarluarluni aamma Islandip eqqaani Grønlandshavemilu naammalluartutut oqaatigineqarlutik (NAMMCO 1997). Umiarsuakkut 45

63 misissuinerit sisamat immikkut 1987, 1989, 1995 aamma 2001-imilu ingerlanneqarneranni, tikaagulliusaat ataavartumik Kalaallit Nunaata kujataa kangiata avataani amerlanersaasimapput (Vikingsson et al., (2009). Siaruarsimaneq taanna aamma takuneqarsimavoq Heide-Jorgensen et al., (2007)-mit tikaagulliusaanik 87-inik takunissimalluni nalunaarsimasoq, amerlanerpaallutik Kalaallit Nunaata kujataata kangiata sineriaani (Takussutissiaq 5-11). Tikaagulliip tulliattut tikaagulliusaaq misissuiffiup iluani takuneqartarnissaa ilimanarluarpoq neriniakkatik malillugit ingerlaartillugit upernaami naasut planktoniisa pinngorarnerisa nalaani. Tikaagulliusaarnat aamma tunnulissuit qanoq ingerlaartarnerat pillugu ilisimasat killeqarnerupput, kisianni amerlapput, ingammik tunnulissuit allanit ikinnerullutik, ima isumalimmik siumornissaat ilimanannginneruvoq. Heide-Jorgensen et al., (2007) nalunaarpoq tikaagulliusarnat 33-it Kalaallit Nunaata kujataani arferillu arlallit misissuiffisap iluani takuneqarsimasut (Takussutissiaq 5-11). Siuaruarsimanerit assingusut siumorneqarsimapput tunnullit amerlanerpaat Islandip kujataata kitaani aamma Danmark Strædeip nalaani takuneqarsillutik (Sigurjonsson aamma Gunnlaugsson, 1990; Pike et al., 2006). Tikaagulliusaat Kalaallit Nunaanni nalunaarsuiffik aappalaartumi ernumanannginnerpaatut isigineqarlutik (Boertmann, 2007) kisianni Kalaallit Nunaata Kangiani piniarneqarneq ajorput. Tunnulissuit tikagulliusaarnallu pillugit paasissutissat amigartut nalunaarsorneqarsimapput (Frederiksen et al., 2012). 46

64 Takussutissiaq 5-11: Arfernik assigiinngitsunik sisamanik takunniffiit umi-rsuaq atorlugu misissuinermi Kalaallit Nunaanni septembari 2005-imi. Misissuinermi titarnerit sanimut kipisut (titarnerit silittut) takusinerit takussutissiarineri (Heide-Jorgensen et al., 2007) Arfiviit ilaqutaat Rethval-i (Eubalaena glacialis) Arfiviit ilaqutaat Rethval-i Atlantikup avannaata imartaata kangiani piniagaangaatsiarsimanermigut nungutaaqqajaavoq. Allorniusani sanimukaartuni appasissuniit Issittup kujatinnguanut angalaartarput, taamalu misissuiffissap ilaanut aamma angalasarlutik oqaluttuarisaanermi piniartarfikumini. IUCN-imit paasissutissat paasinarsisinngilaat Atlantikup imartaata kangiani qanoq amerlatiginersut. Atlantikup avannaata kangiani ikittuinnaat siumorneqarsimapput 1960-imiit 1999-imut arfineq-pingasuinnaat (8) uppernarsagaallutik takuneqarsimallutik aamma ataaseq (1) 2005-imi takuneqarsimavoq (Takussutissiaq 5-12) (Heide-Jorgensen et al., 2007). Takussutissiaq 5-12: Tunnulinnik (pingasoqiusaq qernertoq), arfiviit ilaqutaannik Rethval-inik (sisamaqiusaq qarsertoq) aamma soqqallit suussuserneqarsimanngitsut angisuunik (ammalortoq qaqortoq) umiarsuaq atorlugu Kalaallit Nunaanni septembari 2005-mi misissuinerni takuninnerusimasut (Heide-Jorgensen et al., 2007). 47

65 Misissuinerit nutaanerit (Mellinger et al., 2011) tusarnaaginnarluni akustiskimik nakkutilliinerit atorsimavaat (qaammatit aqqaneq marluk hydrofonit ikumatillugit) uppernarsiniarlugu arfiviit ilaqutaat Rethval-i qangaaniit piniarfiusimasut Kap Farvel-ip nateraani (Nunap isua) taaneqartartup nalaani peqarnera (Takussutissiaq 5-13). Erinarsornerit malugineqarsimapput annerusumik piffissami juulimiit novembarimut aamma allaaserinnittut isumaliutigaat uumasut siornatigut ilisimaneqartunut naleqqiullugit annerusumik angalaffeqartut. Uumasut Kap Farvel-ip nateraani eqqaanilu juulimi najuupput, aasaanerani avannarpasinnerusumut nuullutik ukialerneranilu aallaavimminnut Kalaallit Nunaata kujataata kitaanut uterlutik. Takussutissiaq 5-13: Tusarnaaginnarluni akustiskimik misissuinerup sumiiffii, Islandip eqqaani kiisalu Kalaallit Nunaata kujataata nalaani (toornerit qenertut), kiisalu arfiviit erinarsornerannik ullormut tusarfiit 2007-ip naalernerani, misissuiffiusuni tallimaasuni. Toornernik kipparissuliaq Kap Farvel-ip (Nunap isuata) nateraani, allattorsimaffiit pisaqarfiusimasut naapertorlugit (Mellinger et al., 2011)-mit. Kap Farvel-ip (Nunap isua) nateraa immineq km missaani nunap isuanit kangisinneruvoq. Dohrns Banki Tasiilap avataaniittoq sineriammut qaninnerusoq imaassinnaavoq aamma artimut tassunga najugaqarfiusoq pingaarutilik tassami sumiiffik nalunaarutigineqarsimammat annertuumik pinngorarfiusutut. Misissuiffiup nalaa 155 km missiliorlugu isorartussuseqarpoq avammut aamma arfiviit ilimagineqassapput misissuifiup nalaani eqqaaniluunniit innissaat, pingaartumik juulimi aggustimilu misissuiffiup qiterata nalaanni aasarunnaaleriartornerata nalaani, misissuineq avannamut ingerlaassappat Qilalukkat qernertat (Monodon monoceros) Qilalukkat qernertat artiupput Kalaallit Nunaannut pingaarutillik immikkut inuit pilersitaannik sunniutinut mianernartoq najugaqarfiisa aasaanerani killeqarnerannik aamma oqaluttuarisaanermi annertuumik piniagaasimanerannik. Qilalukkat qernertat sineriappasinnerusumi siumugassaanerusarput, pingaartumik aasaanerani kinguaasiornissaq piaqqinissarlu ikkattuni kangerliumanernilu pileraangat. Ukioq naallugu tamaani siumugassaapput, aasaanerani ikkattuni piaqqiorfinniit itisuunut nuuttarlutik, avatani sikorsualimmi imaani ukiukkut, neriniarfigisartakkaminni (Boertmann et al., 2009b). 48

66 Misissuiffissap qilalukkanut pingaaruteqassusaa nalunaarsorneqarsimavoq qaffasissumik pingaarutilittut (Nalunaarsuiffik 5-1). Tamanna aasanerani uumaffiuneranut ukiumilu sikumi ammalataqarfiuneranut peqquteqarpoq (Takussutissisaq 5-14); misissuinermi toqqaannartumk qilalukkamik naapitsinissaq ilimananngilaq aasakkut sikoqannginnerani ingerlanneqassammat (tassa imaappoq atugarisitaasut sikunik aserorterinermik pisariaqartitsinngitsut). Piffissaq ilimanarnerpaaffia qilalukkap qernertap Misissuiffissami siumorneqarsinnaanera aggustimiit oktoberimut pissangatsinneqarpoq, ukiup sikuata takkukkiartulerneranut, sikup sinaa avammut siammartarpoq tamannalu qilalukkat qernertat malittaralugu avammut illikariartortarput. Artit allat assigalugit, sikumi ammalataqarfiit neriniarfinngortarput pingaarutillit, arlalinnillu qilalukkanut qernertanut illersorneqarfinnik alajangersaasoqarsimavoq Misissuiffissap iluani (Takussutissiaq 5-15), ammalataqarfiit ilaat taakkunani ilaapput. Takussutissiaq 5-14: Qilalukkat qernertat siammarsimanerat (Boertmann et al., 2009b-mit). 49

67 Takussutissiaq 5-15: SEG15 misissuiffissatut siunnersuutigineqartut titarneri aamma qilalukkanut qernertanut sumiiffiit mianersorfissat aamma sumiiffiit matoqqasut. Paasissutissanik pissarsiffik: DCE, Qilalugaq qaqortaq (Delphina pterusleucas) Arti taanna nungutaanissaminut navianartorsiortoq (CR) (Boertmann, 2007) nalinginnaasumik Kalaallit Nunaata kangiata sineriaani siumugassaaneq ajorpoq aammalu ilimananngilluinnarluni Misissuiffissami siumorneqarnissaa. 50

68 Takussutissiaq 5-16: Nalinginnaasumik qilalukkat qaqortat siaruarsimanerat (Reilly et al., 2012) Arferit kigutillit allat Arferit artit kigutillit allat misissuiffimmiittutut taaneqarsimasut tassaapput kigutilissuaq (Physeter macrocephalus), aarluk (Orcinus orca), niisarnaq (Globicephala melas), anarnaq (Hyperoodon ampullatus) aamma aarluarsuk (Lagenorhynchus albirostris). Taakku tamarmik aasaanerani sumiiffimmiittarput (pisarnertut maajimit oktoberimut) (takuuk Takussutissiaq 5-17, 2005-imi misissuilluni takuneqarsimasut). Arferit artit taakku tamarmik Kalaallit Nunaanni nalunaarsuiffik aappalaartumi aarlerinannginnerpaatut nalunaarsorneqarsimapput imaluunniit sumiiffimmiittarnerannik ilisimasat killeqangaatsiartutuk (Boertmann, 2007). Niisa (Phocoena phocoena) imartani nillernerumaani issittullu imartaani kissarnerulaartuni nunarsuup avannarpasinnerusortaani annertuumik siumugassaavoq (Jefferson et al., 1993). Kalaallit Nunaata imartaani niisa takuneqartarsimavoq kujataani Tasiilap nalaaniit Kalaallit Nunaata Kitaani Avanersuaq angullugu (Culik, 2010). Niisa pillugu amerlassusaanik paasissutissanik soqanngilaq (Culik, 2010). Niisa misisuiffissap iluani siumorneqartarsinnaavoq. 51

69 Takussutissiaq 5-17: Arfernik assigiinngitsunik arfinilinnik takunniffiit angallat atorlugu titarnerit kipisut misissuiffiginerini Kalaallit Nunaanni septembari 2005-imi (Heide-Jorgensen et al., 2007). 52

70 Nalunaarsuiffik 5-1: Kalaallit Nunaata kangiani (Grønlandshavep kitaani) imaani miluumasut siumorneqartartut allattorsimaffiat. Kalaallit Nunaanni nalunaarsuiffik aappalaartumi inissisimanerit Boertmann, 2007-imit. Misissuiffissap uumasunut pingaruteqassusaat (eriagisassatut nalilerneqarnera) sumiiffimmi qanoq amerlatiginerannik naliliineq nunamut nunarsuullu sinneranut atatillugu Anker-Nilssen-imit nassuiarneqartoq (1987). Arti Piffissaq najuuffiusartoq Pingaarnertut najugaat Nanoq Ukioq kaajallallugu Annerusumik sikusimasumi Aaveq Ukioq kaajallallugu Sinerissap imartaani Natsersuaq Marsi-Oktobari Sikuni ingerlaartuni piaqqisarpoq Aataaq Marsi-Oktobari Sikuni ingerlaartuni piaqqisarpoq Ussuk Ukioq kaajallallugu Sinerissap avataatalu imartaani Natseq Arfivik Ukioq kaajallallugu Sumiiffik tamaat, nalinginnaasumik sikumi Sikup killinga (MIZ) Tikaagullik Juuni-Oktobari Immami sikoqanngitsumi Tikaagulliusaarnaq Juuni-Oktobari Immami sikoqanngitsumi Tunnulik Juuli-Oktobari Immami sikoqanngitsumi Tikaagul-liusaaq Juuni-Oktobari Immami sikoqanngitsumi Qipoqqaq Juuni-Oktobari Immami sikoqanngitsumi Niisarnaq Juuni-Oktobari Sikoqarfiit avataani Aarluarsuk Juuni-Oktobari Sikoqarfiit avataani Aarluk Juuni-Aggusti Annerusumik siko-qarfiit avataani, sumiiffik tamaat Qilalugaq Aasaanerani Kangerlunni qaqortaq ikkattunilu Misissuiffissami siaruarsimanera najuuttarneralu Siaruarsimapput Amerlanngillat, nikijaapput Amerlasuujupput Amerlasuujupput Siaruarsimapput ikittunnguullutik Nalinginnaapput siaruarsimallutik Siaruarsimapput ikitsuarsuullutik Nungutaanissaminut navianartorsiortoq (CR) Eqqanannginnerpaaq (LC) Amigartunik paasissutissalik (DD) Amigartunik paasissutissalik (DD) Eqqanannginnerpaaq (LC) Eqqanannginnerpaaq (LC) Eqqanannginnerpaaq (LC) Pissarsiassaanngilaq (NA) Pissarsiassaanngilaq (NA) Ilisimaneqanngilaq Ilisimaneqanngilaq Ilisimaneqanngilaq Ilisimaneqanngilaq Ilisimaneqanngilaq Ilisimaneqanngilaq Ilisimaneqanngilaq Ilisimaneqanngilaq Qaqutigoor-torujussuupput Nalinginnaapput Qilalugaq qernertaq Ukioq kaajallallugu Kangerlunni sikullu sinaani Kigutilissuaq Maaji-Novembari Immami itisuumi kujasinnerusortaani Anarnaq Maaji-Novembari Immami itisuumi annerusumik kujasinnerusortaani Ilisimaneqanngilaq Illersugaanera/Piniarneqarnera Piniarneq killilersorneqarpoq Piniarneq killilersorneqarpoq Piniarneq killilersorneqanngilaq Piniarneq killilersorneqanngilaq Illersugaavoq 1932-miilli Piniarneq killilersorneqarpoq Illersugaavoq Illersuugaavoq (1966) Piniarneq killilersorneqarpoq Illersorneqarpoq (1986) Piniarneq killilersorneqanngilaq Piniarneq killilersorneqanngilaq Piniarneq killilersorneqanngilaq Piniarneq killilersorneqanngilaq Illersorneqarpoq (1985) Kalaallit Nunaanni nalunaarsuiffik aappalaartumi inissisimanera Mianernartoq (VU) Nungungajaqqasoq (NT) Eqqanannginnerpaaq (LC) Piniarneq killilersorneqanngilaq Eqqanannginnerpaaq (LC) Amigartunik paasissutissalik (DD) Piniarneq killilersorneqanngilaq Eqqanannginnerpaaq (LC) Ukioq kaajallallugu Piniarneq killilersorneqanngilaq Nungutaanissaminut navianartorsiortoq (CR) Amigartunik paasissutissalik (DD) Pissarsiassaanngilaq (NA) Qaqutigoortorujussangatsinneqarput Killilersorneqanngilaq Pissarsiassaanngilaq (NA) Misissuiffissap VEC uumasut amerlassusaanut pingaassusaa Qaffasissoq + Qaffasissoq + Qaffasissoq + Qaffasissoq + Qaffasissoq + Qaffasissoq + Qaffasissoq + Ilippanartumik akunnattoq Ilippanartumik akunnattoq Ilippanartumik akunnattoq Ilippanartumik akunnattoq Ilippanartumik akunnattoq Ilimanarpoq appasissoq Ilimanarpoq appasissoq Ilisimaneqanngilaq Appasissoq + Qaffasissoq + Ilimanarpoq appasissoq Ilimanarpoq appasissoq * (amerlassusaat sumiinnerallu eqqarsaatigalugit) Naliliinermi paasissutissaqanngilaq amigarlutilluunniit, kisianni immani sanianiittuni (s.i. Island) arteqarluarpoq. Sikup killinga = MIZ (Boertmann et al., 2009a). NB Nalunaarsuiffimmut qulaaniittumut allannguutit marluk pisariaqarput, qilalukkanik qernertanik piniarneq maannakkut killilersugaavoq aamma Kalaallit Nunaata Kangiani tikaagulliusaaq piniarneqarneq ajorpoq. 53

71 6 INUIT SULIAAT 6.1 Aalisarneq Kalaallit aalisarnerat annertunersaa Kalaallit Nunaata Kitaani pisarpoq (Takussutissiaq 6-1), massa Kalaallit Nunaata kangiata sineriaani kujasinnerusumi annikittumik aalisartoqaraluartoq. Misissuiffissatut siunnersuutigineqartumi aalisarneq annertunerusumik pisarpoq maajip aamma decembarip akornanni, aammalu toraagarisarlugit artit immap naqqani aamma immap qaavata tungaaniittut ilagalugit saarulliit, kinguppaat, suluppaakkat, nataarnat, avaleraasartuut aamma ammassaat.aalisariutit ukiuunerani ( ) malinnaaffigineqarsimapput Kalaallit Nunaata Kujataata Kangiani aamma Kujataata Kitaani (Takussutissiaq 6-2) ersersillugu piffinni taakkunani marlunni aalisarnerup sakkortussusaa. Kalaallit Nunaanni aalisarnermit pisarineqartartut tamakkiisumik oqimaassusaat ukiuni kingullerni qulini 50%-imik qaffariarsimavoq. Qaffariaat pingaartumik pisimavoq avannaata kingupaannit (Pandalus borealis) iluaanaarutigineqartartut qaffassimaneranit. Saarulliup, qalerallit suluppaakkallu 1960-ikkut nalaanni ajalusoornerata kingorna, kinguppak niuerutigissallugu aalisarneqartuni pingaarnersaanngorpoq, aalisakkat tunisassiarineqartut annissorneqartullu nalingisa 90%-eralugu. Kalaallit Nunaata kangiani kinguppaat pisarineqartartut 70-ikkunniit 90-ikkunnut qaffariarput 2003-mi qullasinnerpaallutik (Garcia, 2007) (Statistics Greenland, 2013). Kalaallit Nunaata kangiani pisassat amerlanerpaaffiisa killingat (TAC) 2003-mili aallajaassimavoq imaalluni ton/ukiumut, kisianni pisat 2012-ip naalernerani ikilisimapput tonsiniit tonsinut (Naturinstituttet, 2013). Oqaluttuarisaanersmi saarullik aalisarnermik aningaasarsiutitut aamma pingaaruteqarsimavoq aalisariutinillu akunnattunik kilisanneqartarluni. Kalaallit Nunaanni saarullinniarneq qaffasinnerpaasimavoq 1950-ikkut 1960-ikkullu nalaani tonsit missaani ukiumut pisarineqartarlutik. Pisarineqartartut 1970-ikkunni appariarujussuuarput aalisapiluneq peqqutaalluni imiilli saarullinniarneq annertusiartorpoq, kisianni qangamit appasinnerulluni imut Uumassusilinnik Nungusaataanngitsumik Atuinissamik Siunnersuisoqatigiit siunnersuutigaat Kalaallit Nunaata kangiata kitaatalu avataani saarullinniartoqassanngitsoq (ICES, 2012), kisianni Kalaallit Nunaata kangiani pisassat amerlanerpaaffiisa killingat (TAC) ma-lillugu tonsit misiligutitut pisarineqarsinnaapput (NANOQ, 2013a). Misiligutitut aalisarnermut 2013-imi akuerineqarsimasumut ilanngullugu kilisaatit akuerineqarsimapput aalisarsinnaasut juulip aallaqqaataaniit (1) decembarip naggataanut (31) 2013-imi. Pisassat assingusut tunniunneqarput 2012-imi paasineqarporlu maannakkut naammassereersimasut. Misiligutigalugu aalisarneq naatsorsuutigineqarpoq sinerissap imartaani misissuiffissatut piffissap siunnersuutigneqartup nalaani ingerlanneqassasoq. Kalaallit Nunaata imartaata saarulliisa ikilinerisa kingorna, qaleralik pingaarutilittut niuerutissanngorsimavoq. Qaleralik Kalaallit Nunaaneersoq nalunaarutigineqarpoq 2011-mi Kalaallit Nunaata kangiata sineriaa tamakkerlugu tonsiusoq ICES, 2012). Kalaallit Nunaata kangiani suluppaagarniarneq 2009-mi aallartippoq 2011-mi pisarineqarsimallutik tonsit. Uumassusilinnik Nungusaataanngitsumik Atuinissamik Siunnersuisoqatigiit 2013-imut siunnersuutigaat pisassat tonsinut ikilineqassasut. Suluppaakkat aningaasarsiutigalugu atornerlugaanissaminut mi-nernaartuupput (ICES, 2012). Ammassaat pillugit Uumassusilinnik Nungusaataanngitsumik Atuinissamik Siunnersuisoqatigiit imi mianersoqqusipput ammassannik Kalaallit Nunaata kangiani pisaqartoqarnissaanut (ICES, 2012). 54

72 Kalaallit Nunaata kangiani pisassat amerlanerpaaffiisa killingat (TAC) tonsit missaaniippoq (NANOQ, 2013a). Inuuniutigalugu aalisarneq Tasiilami Ittoqqortoormiinilu innuttasunit sineriaammi ingerlanneqarpoq. Aalisagaq pingaaruteqarnerpaaq tassaalluni Eqaluk. Artit allat pisarineqartut tassaapput qeeraq/kigutilik (Anarchichas minor), eqalussuaq (Microcephalus somniosus), qaleralik (Reinhardtius hippoglossoides), kanajoq (Myxocephalus scorpius), eqalugarlu (Boreogadus saida) (Boertmann & Mosbech, 2011). 55

73 Takussutissiaq 6-1: NAFO-mi aamma ICES-imi Kalaallit Nunaanni aalisarnermit kisitsisit (Statistics Greenland, 2012-mit) 56

74 Takussutissiaq 6-2: Kalaallit Nunaata kujataata kangiani aamma kujataata kitaani Aalisariutit aqqutaat (> 90 BT) ukiuunerani (oktobarimiit marsimut 2006-miit 2008-mut) (Merkel, 2010). 6.2 Piniarneq Nungusaataanngitsumik arferniarneq akuerisaavoq pingaaruteqarlunilu Kalaallit Nunaanni neqissaqarniarnermut. IWC-mit Kalaallit Nunaat Nunap Inoqqaavisut arfattassinneqartarput angisuunik, tamanna pisarpoq IWC p 2012-imut ilisimatuussutsikkut nalileeriaasiat innersuussutigalugu. Kalaallit Nunaat ukiumoortumik pisassinneqartarpoq tikaagulliit (Balaenoptera acutorostrata) 178-it, tikaagulliusaat (Balaenoptera physalus) 10-it, arfiviit (Balaena mysticetus) marluk (2), taavalu qipoqqaat (Megaptera novaeangliae) qulingiluat (9) Kalaallti Nunaata Kitaani. Ilutigitillugu Tikaagulliit 12-it Tunumi pisassiissutigineqartarlutik (NANOQ, 2013a) imi Kalaallit Nunaata IWC-mit akuerineqarani arfernik angisuunik pisassat qulinik (10) qaffassimavai (NANOQ, 2013b). Kalaallit Nunaata kangiani pisassat taamaaginnarput. Kommunit aalajangersimasut eqqaasanngikkaanni ukioq naallugu arferit mikinerit piniaqqusaapput, ukiup qanoq ilineranik peqquteqartumik killilersuisoqarani. Kommunit ilai soorlu Qeqqata aamma Uummannarsuaq ukiup qanoq ilineranik peqquteqartumik killilersuiffiusinnaapput. Arfernit tunisassiat nunaqqatigiit iluanni siaruaanneqartarput sumiiffimmilu (Kalaalimineerniarfinni) tuniniarneqartarlutik. Ilutigitillugu, annikittunnguaq tunisassiarineqartarpoq pisiniarfinni tunineqartussanngorlugu, sumiiffiit arfanniuteqanngitsut imaluunniit arferit neqaannik peqanngitsut eqqarsaatigalugit. Arfernit tunisassiat avammut tunisassiarineqanngillat (Ministry of Fisheries, 2011). Arfanniarneq annerusumik ingerlanneqartarpoq juulip septembarillu akornanni annerusumik sinerissami, angallateeqqaniit arfanniarneq 10 sømilit iluannikkajunneruvoq. 57

75 Kalaallit Nunaanni puisit piniarneqarsinnaanerat akuerisaavoq, ukiumi kingusissumi upernaamilu ingerlanneqarajunneruvoq, annerusumik angallateeqqaniit sikup killinginganiit. Puisit killilersugaangillat ukiorlu naallugu piniagaallutik sumiiffiit ikittut eqqaasanngikkaani piffissami aalajangersimasumi piniarfioqqusaanngitsut, piniaqqusaanngiffiit tamakku Kalaallit Nunaata Kujataat Kitaani pigajupput. Piniarneq pingaartumik immap ammanertaani angallateeqqaniit pisarpoq, nalinnginnaasumik aallaasit atorlugit (Ministry for Fisheries, 2012). Nannunniarneq aaffanniarnerlu ingerlanneqarpoq Nunap Inoqqaavisa Malittarisassai naapertorlugit, nalunaarsuiffiit tulliuttut tassaapput Nannut Aarrillu pisarineqartut amerlassusaat pillugit immikoortiterineq, 2005-ip 2010-llu akornanni (Nalunaarsuiffik 6-1). Nalunaarsuiffik 6-1: Nannut (Isbjørn) aarrillu (Hvalros) pisarinaqarsimasut 2005-ip 2010-llu akornanni (Greenland Statistics, 2013). Imaani timmissat pingaaruteqartut nerisarineqaramik soorluttaaq Kalaallit Nunaanni piniartunut aningaasarsiorfiullutik (Piniarneq, 2013). Killilersuineq timmissanut assigiinngitsunut atuuppoq, killersuineq manniliornerup nalaaniikkajuttarpoq. Nalunaarsuiffik 6-2 (A aamma B) ersersippai artit imaani timmissat piniarneqartartut. 58

76 Nalunaarsuiffik 6-2(A): Artit killilersukkat killilersuinermullu attuumassutillit timmissat piniarneqartut pillugit (Kalaallit Nunaata Kangia). Artit 1) Appa sigguttooq (Uria aalge) 2) Appa (Uria lomvia) 3) Miteq siorartooq/aavooq (Somateria molissima) 4) Miteq sioraki/qingalik (Somateria spectabilis) Piniarneqartarfii (Tasii-laq-Ittoqqortoormiittoqqortoormiinut Piniarneqartarfii sivitsuk-kat It- Septembarip aallaqqaataa (1) - Marsip aallaqqaataa (1) februaarip naggataa (29) maajip naggataa (31) Septembarip aallaqqaataa (1) - Marsip aallaqqaataa (1) februaarip naggataa (29) maajip naggataa (31) Oktobarip 15-iat marsip naggataa Apriilip aallaqqaataa (1) (31) maajip naggataa (31) Oktobarip 15-iat februarip Marsip aallaqqaataa (1) naggataa (28/29) maajip naggataa (31) (B): Artit pisassiiffigineqanngitsut timmissanut killilersuinermut attuumassutillit. Artit 1) Oqaatsoq (Phalacrocorax carbo) 2) Tuullik (Gavia immer) 3) Qaqulluk (Fulmarus glacialis) 4) Nerleq siggukitsoq (Anser brachyrhynchusi) 5) Nerleq (Branta leucopsis) 6) Kanadap nerlera (Branta canadensis) 7) Qeerlutooq (Anas plathyrhynchos) 8) Alleq (Clangula hyemalis) 9) Serfaq (Cepphus grille) Piniarneqartarfii Septembarip aallaqqaataa (1) marsip naggataa (31) Septembarip aallaqqaataa (1) oktobarip 15-iat Septembarip aallaqqaataa (1) - Oktobarip naggataa (31) Septembarip aallaqqaataa (1) - apriilip naggataa (30) Septembarip aallaqqaataa (1) apriilip naggataa (30) Aggustip 15-iat oktobarip 15- iat Septembarip aallaqqaataa (1) februaarip 28-iat Septembarip aallaqqaataa (1) februaarip 28-iat Septembarip aallaqqaataa (1) marsip naggataa (31) 10) Appaliarsuk (Alle alle) Septembarip aallaqqaataa (1) apriilip naggataa (30) 11) Naajaannaq Septembarip aallaqqaataa (1) (Larus glaucoides) apriilip naggataa (30) 12) Naajarujussuaq (Larus hyperboreus) 13) Naajarluk (Larus marinus) 14) Taateraaq (Rissa tridactyla) 15) Aqisseq (Lagopus mutus) 16) Tulugaq (Corvus coraxi) Septembarip aallaqqaataa (1) apriilip naggataa (30) Septembarip aallaqqaataa (1) apriilip naggataa (30) Aggustip 15-iat febru-aarip naggataa (29) Septembarip aallaqqaataa (1) apriilip naggataa (30) Septembarip aallaqqaataa (1) februaarip naggataa (29) Piniarneqartarfii sivitsukkat Ittoqqortoormiinut Septembarip aallaqqaataa (1) maajip naggataa (31) Septembarip aallaqqaataa (1) maajip naggataa (31) Januaarip aallaqqaataa (1) decembarip naggataa (31) 59

77 6.3 Takornariaqarneq Kalaallit Nunaanni takornariaqarnerup pingaarutaa annertusiartorpoq, takornarianillu inuussutissarsiorneq Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerani inuussutissarsiutit annerit pingasut ilaanniippoq (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Misissuiffissap iluani, takornariaqarneq Tasiilap eqqaaniinneruvoq taassumalu nunaqarfiisa akornanni (Eastgreenland, 2013). Takornarissat amerlanerpaat timmisartumik Kulusuup Mittarfianut tikittarput kingornalu helikopterimik imaluunnit angallatinik anginngitsunik Tasiilaliaanneqartarlutik imaluuniit nunaqarfiinut. Misissuiffissap avannaata tungaa Ittoqqortoormiup eqqaaniinnerusoq aamma takornarissanik tikinneqassangatinneqarpoq. Takornariartitsinerit annerusumik umiarsuarmik takornariartitsinerupput aasaanerani tikittut Svalbardimit kujammut sineriak atuarlugu kangerlunnullu ingerlasartut. Umiarsuit takornariartaatit tamakku piffissap annersaa sinerissamiittarput tamaani imaani miluumasut timmissallu takusassani annersaallutik. Takornariartitsinerit amerlanerit siunertaraat pinngortitamik uumasunillu nuannarisallik. Umiarsuit takornariartaatit 1999-imiit 2007-imut amerliartupiloorsimapput (Takussutissiaq 6-3) amerliartuinnarnissaallu naatsorsuutigineqarluni. Aasaanerani sikueqqanerusalerneratigut umiarsuit takornariartaatit tikitassat ajornarnerit ungasinnerusullu tikittalissavaat (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). 60

78 Takussutissiaq 6-3: Ittoqqortoormiini 1999-miit 2007-mut umiarsuit takornariartaatit ilaasullu amerliartornerat (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). 61

79 7 SUNNIUTAASINNAASUNIK NALILERSUINEQ 7.1 Nalilersuinermi periuseq Avatangiisinut sunniutaasinnaasunik nalilersuinerup anguniarpaa sunniutit maluginartut pisinnaasut suussusersissallugit aammalu nalilersussallugit. Nalilersuinerup sammisat annertunerpaamik maluginartumillu sunniuteqartutut suussusersisimasat qitiutippai imaanngitsoq nangaanartutut nalilersuinermi pingaassuseqanngitsutut nalunaarsorneqarsimasut. Sunniut pitsaasuusinnaavoq imaluunniit pitsaanngitsoq. Nalunaarsukkap uuma allaaseraa avatangiisinik sunniutaasinnaasunik nalilersuinermi periuseq nalinginnaasoq. Periuseq ineriartortinneqarsimavoq ilanngussaq 3 EU-EIA of the Directive (85/337/EEC)-imi piumasaqaatit tunngavigalugit. Nalilersuinermi periuseq NIRAS-imit suliarineqarpoq. Periuseq sulinermi sakkuuvoq ingerlajuaannartumillu allanngortinneqarsinnaalluni. Periutsimi uani pingaarnertut siunertarineqarpoq isumannaassallugu nalilersuinerit taaguutinik aalajangersimasunik tunngaveqartut aammalu annertusiniarlugu ammasumik periuseqarluni nalilersuinerit ingerlanneqarsimaneri. Anguniagaavoq innaarliinaveersaartitsinermi iliuusissat siunnersuutiginissaat aammalu sunniutit sinneruttut nassuiarneqarnissaat aalajangiiniarnerup ingerlanerani tapersersiissutissatut. Pingaassuseqarpoq uparuassallugu periuseq qaqugumulluunniit kisimiilluni atorneqartussiaanngimmat. Siunertarineqarnikuunngilaq periutsimik eqqoqqissaartumik sunniutip annertussusaanik tamatigulluunniit allannguutinik siulittuisinnaasumik pilersitisoqassasoq aammattaaq periutsip taarsersinnaanngilai ilinniarsimasup ilisimasai aammalu nalilersuinerit suliammut tunngasut. Periutsip allaaserineqarnera Nalunaarsuiffik 7-1-ip allaaserai, qaqugukkut innarliinaveersaartitsinermi iliuusissat pisariaqarneri ilimanarnersut eqqarsaatigigaanni avatangiisinut sunniutissatut piumasarisat aalajangersimasut millisinnissaat. Nalunaarsuiffik 7-1: Innarliinaveersaartitsinermi iliuutsit annertussusaat. Sunniinerup annertussusaa Sunniut annertooq Sunniut akunnattoq Sunniut minnerusoq Sunniut mikisunnguaq aamma sunniuteqanngitsoq Innarliinaveersaartitsinermi iliuutsit Sunniut ilumoortumik pingaassusilittut isigineqarmat, suliap allanngortinnissaa imaluunniit innarliinaveersaartitsilluni iliuuseqarnissat isumalutigineqartariaqarput. Sunniut annertussuseqarpoq, innarliinaveersaartitsilluni iliuuseqarnissat allaat isumaliutigineqarlutik. Sunniut annertussuseqarpoq, ilimanarani innarliinaveersaartitsilluni iliuuseqarnissat pisariaqartut. Sunniutit pingaassuseqanngitsutut isigisat, suliamik inaarinninnermut isumaliutiginnissutigissallugit pisariaqanngitsut. 62

80 Piumasaqaatit arlaliusut avatangiisinut sunniutaasinnaasunik nalilersuinermut tungavinnut ilaapput. Nalunaarsuiffik 7-2-mi ilanngunneqarsimapput piumasaqaatit pingaarnersaat. Avatangiisinut sunniisoqarnissaanik taamaassangatitsineq imaluunniit ajoquseeriataarsinnaaneq nalunaarsuiffimmi agguataarneqarsimavoq immikkoortunut pingasunut; taamaattoq, amerlanertigut avatangiisinut sunniisoqartillugu, immikkoortortaq una agguataarneqassaaq allanngorarnerusumik sukumiinerusumillu. Nalunaarsuiffik 7-2: Avatangiisinut sunniutinut nalilersuinermi piumasaqaatit aallattorsimaneri. Piumasaqaatit Pissut Pineqartup pingaassusaa. Nunat assigiinngitsut soqutigisaannut pingaassusilik Nuna tamakkerlugu soqutigisanut pingaassusilik Nunap ilaani soqutigisanut pingaassusilik Nunaqqatigiit soqutigisaannut pingaassusilik Nunaminertami toqqaannartumik sunnertissimasuni pingaassusilik Soqutaanngitsoq imaluunniit pingaanngitsoq Sivisussusaa Sunniut atajuartoq (utertinneqarsinnaanngitsoq) suliap ingerlanerani Sivikitsuinnarmik > ukiut 5 sinnerlugu Sivikitsuinnarmik ukiut 1-5 missaani Sivikitsuinnarmik < ukioq 1-mik sivikinnerusumik Pisoqassangatitsineq Qaffasissoq (>75 %) Akunnattoq (25-75 %) Appasissoq (<25 %) Aammalu pingaartuuvoq isumaliutigissallugu sunniut suliniummit toqqaannartumik pilersinneqarsimanersoq imaluunniit toqqaannanngitsumik kisiannili sunniummit toqqaannartumik naggueqarnersoq. Sunniutit ataatsimoortut aamma nalilersorneqartariaqarput, sunniullu aalajangiunneqarluni sulianit arlalinnit katigussaanersoq imaluunnit suliniutinit allanit sumiiffimmi imaluunniit nunap ilaannit pinersoq. Nalunaarsuiffiit ataaniittut (Nalunaarsuiffik 7-3, Nalunaarsuiffik 7-4 aamma Nalunaarsuiffik 7-5) ersersippaat suliamut atatillugu avatangiisinut sunniutit ataasiakkaat annertussusaannik nalilersuinermi ingerlatseriaaseq. Tulliusoq nalunaarsuiffimmik allaaserinninneruvoq: Siuleriiani 1-imi nalunaarutigineqarpoq akornusersuinerup annertussusaa: Akornusersuinerup annertussusaa nalilerneqartarpoq qaffasissutut, akunnattutut imaluunniit appasissutut. Taassuminnga aalajangiineq tunngavilersorneqarpoq sunniutip ilungersunarsinnaaneranik, sunniut isigalugu sammisat immikkut ittut tunngavigalugit (s.i. arti), eqqarsaatiginagu pineqartup pingaassusaa, pisoqassangatsinneqarnera imaluunniit sivisussusaa. Siuleriiani 2-imi: nalilersuiffigineqarpoq akornusersuineq nunanut assigiinngitsunut, nuna tamakkerlugu/nunap ilaani imaluunniit nunaqqatigiinnut pingaassuseqarnersoq. Siuleriiani 3-imi nalunaarutigineqarpoq akornusersuinerup nalilersuiffigineqartup taamaassangatsinneqarnera. Siuleriiani 4-imi nalilersuiffigineqarpoq akornusersuinerup sivisussusaa. Pissutit sisamat taakku katigunnerisigut sunniutip annertussusaa siuleriaani 5-imi nanineqarpoq. 63

81 Periutsip siunertaasa ilagaat isumannaassallugu nalilersuinerit aalajangersimasunik atorneqarneri, tunngavigalugit: akornusiinerup annertussusaa, receptorit (molekylet) pingaassusaat, pisup taammaassangatsinneqarnera aammalu sunniutit sivisussusaat. Ilutigalugu, siunertaavoq annerusumik nalilersuinerit ingerlanneqarnerini ammasumik periuseqarnissaq aammalu itinerusumik tunngavilersuinerup isumannaarneqarnera. Pingaassuseqarpoq erseqqissassallugu, eqqartorneqarmat sunniutip ilimagisamik annertussusaanik missingiinerummat, periutsimik pilersitsisoqarsinnaanngilaq, sunniutip annertussusaanik siulittuiuarsinnaasumik, periutsip qulaajassappagit avatangiisinut nalilersuinernut attuumassuteqartut tamaasa. Periutsip taarsersinnaanngilai ilinniarsimasup ilisimasai aammalu suliammut tunngasumut nalilersuinerit, taamaammallu nalilersuinerit suliarineqartariaqarput ilinniarisimasup ilisimasai tunngavigalugit aammalu naammattumik tunngavilersuinikkut. Tamanna kinguneqarsinnaavoq, sunniutip annertussusaata inernera periutsip siulittaatigisaaniik allaaneruneranik. 64

82 Nalunaarsuiffik 7-3: Sunniutip sakkortussusaanik nalilersuineq (akornusersuineq annertooq). Pingaassusaa Nunat assigiin-ngitsut soquti-gisaannut Nuna tamakkerlugu imaluunniit Nunap ilaani soqutigisanut Taamaas-sangatsinneqarnera Qaffasissoq (>75 %) Nunaqqatigiit soqutigisaannut (nunaminertami toqqaannartumik sunnertissimasumi pingaassusilik imaluunniit eqqaani) Soqutaanngitsoq/ pingaanngitsoq Akornuser-suinerup annertussusaa Qaffasissoq Akunnattoq (25-75 %) Appasissoq (<25 %) Qaffasissoq (>75 %) Akunnattoq (25-75 %) Appasissoq (<25 %) Qaffasissoq (>75 %) Akunnattoq (25-75 %) Appasissoq (<25 %) Qaffasissoq (>75 %) Akunnattoq (25-75 %) Appasissoq (<25 %) Sivisussusaa Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Sunniutip annertussusaa Annertooq Annertooq Akunnattoq Annertooq Annertooq Akunnattoq Akunnattoq Akunnattoq Minnerusoq Annertooq Akunnattoq Akunnattoq Akunnattoq Akunnattoq Minnerusoq Akunnattoq Minnerusoq Minnerusoq Akunnattoq Akunnattoq Minnerusoq Akunnattoq Minnerusoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Minnerusoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq 65

83 Nalunaarsuiffik 7-4: Sunniutip sakkortussusaanik nalilersuineq (akornusersuineq akunnattooq). Pingaassusaa Nunat assigiinngitsut soqutigisaannut Nuna tamakkerlugu imaluunniit Nunap ilaani soqutigisanut Annertooq Akunnattoq Akunnattoq Akunnattoq Akunnattoq Minnerusoq Akunnattoq Minnerusoq Minnerusoq Akunnattoq Akunnattoq Minnerusoq Akunnattoq Minnerusoq Minnerusoq Minnerusoq Minnerusoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Akunnattoq Minnerusoq Minnerusoq Akunnattoq Minnerusoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Minnerusoq Minnerusoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Nunaqqatigiit soqutigisaannut (nunaminerta-mi toqqaannartumik sunnertissimasumi pingaassusilik imaluunniit eqqaani) Soqutaanngitsoq/pingaan-ngitsoq Akunnattoq (25-75 %) Appasissoq (<25 %) Qaffasissoq (>75 %) Akunnattoq (25-75 %) Appasissoq (<25 %) Qaffasissoq (>75 %) Akunnattoq (25-75 %) Appasissoq (<25 %) Qaffasissoq (>75 %) Akunnattoq (25-75 %) Appasissoq (<25 %) Sivisussusaa Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Ataavartoq (> ukiut 5) Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Sivikitsoq (ukioq 0-1) Sunniutip annertussusaa Akornuser-suinerup annertussusaa Akunnattoq Taamaassangatsinneqarnera Qaffasissoq (>75 %) 66

84 Nalunaarsuiffik 7-5: Sunniutip sakkortussusaanik nalilersuineq (akornusersuineq appasissoq). Akornusiine-rup anner-tussusaa Appasissoq Pingaassusaa Sivisussusaa Sunniutip annertussusaa Ataavartoq (> ukiut 5) Akunnattoq Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Minnerusoq Sivikitsoq (ukioq 0-1) Minnerusoq Ataavartoq (> ukiut 5) Akunnattoq Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Minnerusoq Sivikitsoq (ukioq 0-1) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Ataavartoq (> ukiut 5) Minnerusoq Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Minnerusoq Sivikitsoq (ukioq 0-1) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Ataavartoq (> ukiut 5) Akunnattoq Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Minnerusoq Sivikitsoq (ukioq 0-1) Negligible/none Ataavartoq (> ukiut 5) Minnerusoq Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Sivikitsoq (ukioq 0-1) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Ataavartoq (> ukiut 5) Minnerusoq Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Sivikitsoq (ukioq 0-1) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Ataavartoq (> ukiut 5) Minnerusoq Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Sivikitsoq (ukioq 0-1) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Ataavartoq (> ukiut 5) Minnerusoq Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Sivikitsoq (ukioq 0-1) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Ataavartoq (> ukiut 5) Minnerusoq Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Sivikitsoq (ukioq 0-1) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Ataavartoq (> ukiut 5) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Sivikitsoq (ukioq 0-1) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Ataavartoq (> ukiut 5) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Sivikitsoq (ukioq 0-1) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Ataavartoq (> ukiut 5) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Sivikitsoq (ukioq 0-1) Soqutaanngitsoq/Soqanngitsoq Nunat assigiinngitsut soqutigisaannut Nuna tamakkerlugu imaluunniit Nunap ilaani soqutigisanut Nunaqqatigiit soqutigisaannut (nunami-nertami toq-qaannartumik sunnertissimasumi pingaassusilik imaluunniit eqqaani) Soqutaanngitsoq/ pingaanngitsoq Taamaassangatsinneqarnera Qaffasissoq (>75 %) Akunnattoq (25-75 %) Appasissoq (<25 %) Qaffasissoq (>75 %) Akunnattoq (25-75 %) Appasissoq (<25 %) Qaffasissoq (>75 %) Akunnattoq (25-75 %) Appasissoq (<25 %) Qaffasissoq (>75 %) Akunnattoq (25-75 %) Appasissoq (<25 %) 67

85 7.2 Misissuinermit nipiliorneq pilersinneqartoq Nipiliornermik siulittuineq aallartinneqarsimavoq sunniutaasinnaasunik nalilersuineq taperserniarlugu. Siulittuilluni sulineq naammasineqarsimavoq Kalaallit Nunaata Kujataata Kangiata avataani misissuinissaq 2013-imi sioqqullugit atorneqarsimallutillu 2014-imi misissuinissamut pilersaarutinut siulittuinernut nutarsakkanut ilanngullugit. Siulittuineq taanna tunngaveqarpoq silaannarmik aallartitsissutit ataatsimoortut 2015-imi misissuinissamut siunnersuutigineqartunut naleqqiullugu annertunerulaartunut taamaammallu mianersornerusumik nipiliornerit siulittutigineqartut nalingi eqqaassagaanni. Suliat tamarmik uani allaaserineqarput. Nipiliornerup qanoq ingerlaartarnissaanik siulittuinerit ASN-imi 5,6 matumani atorneqartup nipiliornermik siulittuinernut teknikkikkut piumasaqaatit najoqutassi-ani aalajangersorneqartut tunngavigalugit aalajangersorneqarput (Kyhn et al., 2011): Sajuppillatsitsisarluni misissuinissani sumiiffeqataanilu misissuinerit allat ingerlanneqarsinnaasut qajassuullugit nipip pilersitap qanoq artukkiisinnanera ASN-imi ilaassaaq. Siulittuinermi immap qanoq ititigerpiarnera, ilanngullugit sedimentit sananeqaataannik ilisimasat (pissarsiarineqarsinnaasut) aamma nipip ammut qanoq sukkatigisumik ingerlasarnera sikoqartillugulu qanoq pissusilersortarnera piviusorsiortumik siulittorneqassapput. Siulittuinerit immap qaanut kisiat tunnganuusariaqanngillat, 1000 meterimilli ititigisumut immaluunniit naqqanut siulittuisoqartariaqarluni. Sanimut siulittuinermi qaffasissutsit tamarmik imaani miluumasunut sunnerneqarsinnaasut ilaasariaqarput. Siulittuineq ataaniittumi eqikkarneqartoq allaaserinnippoq immap iluani nipiliorneq nipip naqitsinerata nuuanit-nuuanut nalinganik (SPLnuuanit-nuuanut) 1μPa-mut naleqqiukkaanni. Aallartiffimmi nipiliornerup nalinga aamma uuttuutinik arlalinnik allanik taaneqarpoq (Nalunaarsuiffik 7-6). Siulittuinerit suliarineqarput NIBAS-ip aamma NISIM-ip programmii atorlugit, marluullutik Bellhop-ip qinngornermut teorianik immap iluani nipip siaruartarneranik siuliuttuisut atorlugit. Bellhop-i NISIM-ilu marluullutik HLS Reserach-imit ineriartortsinneqarput 2011-mi (Porter, 2011) aamma 2013-imi. NIBAS NIRAS-imit 2012-imi ineriartortsinneqarpoq. Immap iluani nipiliornerup siulittuutigineqarnerani sumiiffimmut paasissutissat aalajangersimasut soorlu itissutsimut uuttortaanerit aamma immap naqqata qanoq issusaa ilanngullugittaaq nipiliornerup sukkassusaa qanoq ittarnera, sikup qanoq annertutigisumik immap qaava matusimaneraa oqaluttuarisaanermi paasissutissat tunngavigalugit ilanngunneqartarput, taamaalilluni siuliuttuinerup inernerisa eqqortumut qanittumik sapinngisamik piviusumik misissuinerup nalaani nipiliornerup sakkortussusai assiginiassammagit. Sumiiffimmut paasissutissat pillugit nalornisoqartillugu mianersortumik ajornerpaaffiusinnaasoq atorneqartarpoq qulakkeerniarlugu, susoqassagaluarpat, nipip annertussusaa ungasissumilu sunniutai ingasaanneqartuusut. Tamanna mianersortumik periuseqarnerup sunniutaasinnaasut ilumoorpat ilimagisamik annikinnerusariaqarsinnaallutik

86 Piumasaqaatit pingaarnerit ilangunneqarsimasut makkuupput: 1. NIBAS-ip aamma NISIM-ip siulittuutiginninneri piviussumit qullasinnerupput, aallartitsissut kaaviiartumik aallartitsisutut naatsorsuutigineqarsimammat, piviusumili aallartitsissutip ataasiusumik aallartitsisarpoq sakkortuumik sanimut ammukanneq sammisumik. Naatsorsuutip taassuma taamaammat ilimagineqarpoq nipiliornerit sakkortussaasa qummut aallarfiup qanittuani 20 db-inik sakkortunerusut inernerigaat. (NB 6 db-imik nakkariarnerup naligaa nipiliornermik affaa tikillugu nipikillineqarnera). 2. Avatangiisit pingaarutilimmik aalajangeeqataasussat pillugit paasissutissat ikittuinnapput, soorlu immap naqqani sedimentit qanoq ittuunerat, pingaarutillit allat amigartut aamma soorlu sikoqassusaa sikoqannginneraluunniit aamma siku maniilakulunnersoq, tamanna nipiliornerup siammarnissaanut sunniuteqassammat. Ajornerpaaffimmi naliusut taakkununnga killigititanut qinerneqarsimapput siulittuinissamut taamaalilluni sakkortussutsip angusinnaasai appasissumik nalilerneqannginniassammata. Assersuutigiinnarlugu immap naqqa manngertuunerarlugu allanneqarpoq, akisuatitsinerujussuusartumik, naak immap naqqa maavaartuugaluartoq, taamaanneratalu nipikinnerusussaalluni. Nalunaarsuiffik 7-6-imi aallartiffiup nipiliornerisa nalingi siulittuinermi atorneqarsimasut takussuserpai. Nalunaarsuiffik 7-6: Aallartiffimmi nipiliornerup nalingi siulittuinermi atorneqartut. Aalartiffiup nalingi kubik tormit silaannarmik aallartitsissutit ataatsimoortut (nalingi kubik tormit ataatsimoortut 2015-imut siunnersuutigineqartut) SPLnuuanit-nuuanut 1 m ungasitsigaluni [db re. 1 µpa] 263 db re. 1 1 m (259 db re. 1 1 m) SPLnuulumit-nuuanut 1 m ungasitsigaluni [db re. 1 µpa] 257 db re. 1 1 m (253 db re. 1 1 m) SPLrms90% 1 m ungasitsigaluni [db re. 1 µpa rms] 238 db re. 1 µpa 1 m (229 db re. 1 µpa 1 m) RMS naatsorsornerata sivisussusaa [s] 0.29 s (0.28 s) SEL 1 m ungasitsigaluni [db re. 1 µpa 2 s] tillernerit tamaasa 234 db re. 1 µpa 2 1 m (234 db re. 1 µpa 2 1 m) Tillernerup sivisussusaa [s] 0.4 s (0.4 s) Aallartiffiup nalingi kubik tormit silaannarmik aallartitsissutit ataatsimoortut (2015-imi atorneqarnissaa ilimananngilaq) SPLnuuanit-nuuanut 1 m ungasitsigaluni [db re. 1 µpa] 264 db re. 1 1 m SPLnuulumit-nuuanut 1 m ungasitsigaluni [db re. 1 µpa] 258 db re. 1 1 m SPLrms90% 1 m ungasitsigaluni [db re. 1 µpa rms] 241 db re. 1 µpa 1 m RMS naatsorsornerata sivisussusaa [s] 0.28 s SEL 1 m ungasitsigaluni [db re. 1 µpa 2 s] tillernerit tamaasa 235 db re. 1 µpa 2 1 m Tillernerup sivisussusaa [s] 0.4 s 69

87 Siulittuinerit inernerit, sajuppillatsitsisarluni misissuisunit nipiliornerup siaruarnera naatsorsuutigineqarpoq nipip siaruarfiata iluani atortunut appasissumik frekvensilinnut annertunerujussuussasoq. Taamaakkaluartoq, sajuppillatsitsisarluni nipiliorneq aamma frekvensinut qullasinnerusunut naatsorsuutigineqarpoq 150 db re 1μPa nuuanit-nuuanut qulaaniiginnassasoq kilometerit qulikkuutaartut arlallit iluanni. Nipit sakkortussusaat assigiinngitsut itissutsini assiginngitsuni allartitsiffimmit ungasissutsit assigiinngitsut aamma topografiskimit tarrat qullasinnerusuni erseqarinnerusut frekvenseqarnerit ilaat erseqqinnerummata mi aamma 2013-imi NIBAS-i atorneqarpoq siulittorniarlugu aallartitsissummik-tigusisussat aqqutaat qassiussanersut TGS-ip sumiiffimmi tassani sajuppillatsitsisarluni sulinissamut pilersaarutaanni. Siulittuinerup inernerisut immap assingi saqqummiuneqarput qalipaatit itissutsinik assigiinngitsunik isumallit SPLnuuanit-nuuanut atorlugit. Tamanna nipiliornerit sajuppillatsitsisarluni misissuinerup eqqaani annertussusaasa ajornerpaaffiannik takutitsivoq aallartitsissutit sakkortunerungaatsiartut (5.025 kubik tormit) siulittuinermi uani atorneqarmata piviusumilli aallartitsissutit mikinerusut (annerpaamik kubik tormit) 2013-imut siunnersuutigineqarsimapput. Suli silaannarmik aallartitsissutit ataatsimoortut mikinerusut (3.350 kubik tormit) siunnersuutigineqarpoq SEG15-imi misissuinermut. Silaannarmik aallartitsissut annerusoq (imartussuseq kubik tormit tikillugit) atorneqarpat 2015-imi misissuinermi atornerata aallartiffii naammassiffiilu allattorneqassapput aammalu pisortanut nalunaarutigineqarlutik (MLSA). Assersuut innernernik takussuserneqarnerini periuserisaq takussuserneqarpoq Takussutissiaq 7-1-mi. Takussutissiaq 7-1: Assersuut ungasissutip-itinera SPL assinga, SPL [db re. 1 μpa] qalipaatilimmik takutinneqarluni, qalipaatit kissartut tassaapput SPL qaffasissoq, qalipaatit nillertut takutippaat SPL appasissoq. NIBAS-imik siulittuineq aqqutit arlallit najoqqutaralugit ingerlanneqarput (Takussutissiaq 7-2) misissuiffissami aqqutissanut assingusunik, ilanngullugit sinerissamut qanittumut avataanullu qanoq siammasitsiginerat, siulittuinerit aalajangersimasut aamma misissuineq imaani miluumasut sajuppillatsitsisarluni misissuinernit illersorneqarfiannut qanilligaangat. Malugiuk sajuppillatsitsisarluni misissuinerit illersorneqarfiit tikinavianngimmagit, sumiiffinnili taamattuni nipit siammartertarnerat nakkutigineqarsimapput. NIBAS-imik siulittuinernut ilassutitut NISIM-i atorneqarpoq taassuma immap iluani nipiliornerup siaruarnera piffinnit marluusunit siulittorpaa. Inerneri imannak saqqummiunneqarput ungasissuseq-ungasis- 70

88 suseq SEL, SPLrms90% aamma SPL-nuuanit-nuuanut assersuutit qalipaatilillit, ersersillugu sajuppillatsitsisarluni misissuinermi suliat eqqaani nipiliornerit ajornerpaaffii. Assersuutitut inerneranik saqqummiusineq takussuserneqarpoq Takussutissiaq 7-3-mi. Takussutissiaq 7-2: Nipiliornerit aqqutaatut siulittuutit. 71

89 Takussutissiaq 7-3: Assersuut ungasissuseq-ungasissuseq SEL assilisaq, aallartittaatip ataatsip aallartitsinera, SEL [db re. 1 μpa 2 s] takutinneqarpoq qalipaatilimmik, qalipaatit kissartut tassaapput SEL qaffasissoq, qalipaatit nillertut takutippaat SEL appasissoq. Nipiliornermik siulittuineq atorneqarsimavoq takuniarlugu imaani miluumasut Innarliinaveersaarnermi immikkoortortaq aallartitsissut kaajallallugu, pilersaarutigineqartoq (1000 m-it, takuuk Immikkoortoq 9.1) naammannersoq. Suliaq taanna eqikkarneqarpoq Immikkoortoq imi imi sunniutaasinnaasunik nalilersuinerup siulittuinerit qulaani allaaserineqarsimasut iluaqutigai, ilagalugit suliat ingerlanneqarsimasut paasiniarlugu ungasissuseq killigisanut pingaartunut imaani miluumasut nipiliornernit ataatsimoortunit aallartitsissutinit arlaliusunit aallartitsinernit (ullup unnuallu ingerlanerani) sunnertillutik ajoquserneqarfigisinnaasaat. Tamanna pillugu, misissuinermi titarneq ataaseq siulittuiffigineqarsimavoq (Takussutissiaq 7-4). NEG14-mit nipiliorluni siulittuinermi paasissutissat sajuppillatsitsisarluni aallartiffiup assingi atorneqarsimapput titarnerup qinernissaa paasinarsitinniarlugu taanna qinerneqarsimasoq pissutigalugu sineriak sammiveqatigipajaarlugu ingerlammat taamaammallu sanianiittumut qilalukkanut qernertanut Sumiiffimmut Matoqqasumut nipiliornermik annerpaamik sunnertiffiusumik kinguneqartumik. 72

90 Takussutissiaq 7-4: SEG titarnerit siulittuiffigineqarsimasut (sajuppillatsitsisarluni misissuinermut ulloq unnuarlu ingerlasumut naleqquttut). Suliamit taassuminnga inernernut assersuut Takussutissiaq 7-8-mi ersersinneqarpoq. Inernerit saqqummiunneqarput M-naleqqiullugu immikkoortitsineq malillugu (takuuk Immikkoortoq 7.3.5) paasissutissanik puisinut aarrinullu imaaniittunut attuumassutilimmik ilanngussiniarluni (soorlu Takussutissiaq 7-8-mi ersersinneqarsimasoq malugiuk ajoqusiinissamut ungasissutsit killingi arfernut maligaasat akunnattut qaffasissullu tamatigut tamarmik arfernut maligaasakinnernut naleqqiullugu annerusoq). Malugiuk sinerissap qanoq issusaa aamma sumiiffiit matoqqasut ersinngitsut pissutigalugu sunniutit ungasissusaat killeqangaatsiarmat. 73

91 Takussutissiaq 7-5: Nipiliornernik ataatsimoortunik sunnertissimanermik siulittuinermut assersuut (arferit maligaasakinnerit nipiliornermit sunnertinnerisa nalingat). 7.3 Uumassusillit avatangiisaat Immap naqqani uumassusillit pissuseqatigiinnerat Naatsorsuutigineqarpoq immap naqqani uumasoqatigiit uuliamik kuuttoornernut assut malussarissuussasut aammalu imarmi kulbrintinut qaffasissukkaanut eqimasunut. Immap naqqani uumassusillit naasut aamma uumasut misissuiffissat iluani, taamaammat, qularnaatsumik marluullutik ikummatissamik/uuliamik misissuinermik umiarsuarniit misissuinerup nalaani kuuttortoqassagaluarpat sunnertissinnaasut. Uuliamik kuuttoortaqarnerup sunniutai erniinnartumik immap qaleriiarnerini takuneqarsinnaassapput taamaattoq, immap naqqani uumasoqatigiinnut sunniutaasa ikkatuniinnissai ilimanarpoq (<50 m) tassa toqunartut katersuuttut immap naqqanut tussinnaallutik. Sumiiffinni taamaatuni uuliamik kuuttoortoqareernerani toqorarnerit sakkortuut nalunaarsorneqarsimapput, soorlu qaleruallit aamma qituttut akornanni (McCay et al., 2003a, McCay et al., 2003b). Uuliat oqimaattut immap naqqanut kivisinnaapput soorlu usserutit arsaaqqat aamma uuliat oqitsut angalaarnerat oqilisinneqarsinnaavoq sedimentit sananeqaataasa minnerit imarmik milluaanerisigut (Hjermann et al., 2007). Sedimentit sananeqaatai minnerit Kalaallit Nunaata sineriaata imartaani nalinginnaasuupput sermersuarmik imeq aannikoq imaanut siaruasinnaammat. Sunniutit piffissamik sivisuumik kinguneqarsinnaapput uulia sedimentinik qallerneqarpat immap naqqa aseqqorluttut imaluunniit uumasoqatigiit najugaqarfiisa akornanni. Sumiiffinni taamaattuni uulia sivisuumik seerisinnaavoq atajuartumik mingutitsinermik kinguneqarluni ukiuni qulikkaani piniinnartumik allanngutinillu ingasanngitsunik kinguneqarluni. 74

92 Sineriaqarfinni uuliamik kuuttornerup sunniutai toqqaannartut naatorsuutigineqarput quajaatit aamma immap naqqani uumasoqatigiit toqorarnerujussuanik kinguneqassassoq sinerissap uuliaqarneranik aammalu toqunartunik ipitsinneqarlutik (Boertmann and Mosbech, 2011). Immap naqqani uumasoqatigiit artit amerlasuut, pingaartumik uillut kulbrintinik amerliartortitsissapput tamakku navianartunik kinguneqarlutik (s.i. erniornernik annikillisitsillutik). Misissuiffissami immap naqqani uumasoqatigiit assigiinnginnerujussuat pissutigalugu, ilimagineqarpoq sunniutit sumiiffik apeqqutaatillugu allanngorarsinnaasut. Immap naqqani uumassuseqatigiit pissuseqatigiissunut sunniutaasinnaasunik nalilersuineq Nalunaarsuiffik 7-7-mi eqikkarneqarsimavoq. Nalunaarsuiffik 7-7: Sajuppillatsitsisarluni sulinerup kingunerannik immap naqqani uumassuseqatigiit pissuseqatigiissunut sunniutit eqikkarneri. Immap naqqani uumassusillit pissuseqatigiinnut sunniutit Akornusiinerup annertussusaa Pingaassusaa Suliamik nalilersuineq Taamaassangatsinneqarnera Sivisussusaa Sunniutip annertussusaa Uuliamik kuuttornerup immap naqqani uumassusilinnut sun-niutai Akunnattoq Piffimmi Appasissoq Sivikitsoq Soqutaanngitsoq Tunngaviler-suut Quajaatsinik toqusoorujussuarnissaq i-limanartoq. Uuliamik kuuttoorneq ilimanartoq imarujussuarmik sunniisinnaane-rata ilaanngullugit ikkatsut (<50m) sinerissat/ ulittarfiinni taamaattoq pineqartoq taamaallaat piffimmi pingaaruteqarpoq. Nakkutilliine-rit piareersi-mapput kuuttoorsinnaanermut nalorninartut annikillisarniarlugit (Immikkoortoq 2). Uulianik kuuttoornerit annertuut ataavartumik sivisuumillu sunniuteqar-sinnaapput, taamaattoq, ilimanarpoq misissuinermi angallatinit uuliamik kuuttoornerit tamarmik annertussusaat (umiarsuit immikkut imartussu-saata 650t missaaniittoq) ukiut arlallit sunniu-taasa sivisu-tiginavianngitsoq. Immap naqqani uumasunut uuliamik kuuttoornerup sunniutai. Appasissoq Piffimmi Appasissoq Sivikitsoq Soqutaanngitsoq Tunngavilersuut Naatsorsuu-tigineqarpoq, atortussamit annikitsumik kuuttoorutaa-sinnaasumit sunnertinneq sakkortuumik Sumiffiit pingaarutilittut ilisimaneqanngitsut. Immap naqqani uumasut sumiiffimmi pissuseqati-giinnut tulluanngistut. Kuuttorsinnaanermut nalorninartoq annikillisinni-arlugu kuuttoornerillu annikitsuaraatinniarlugit Uulianik kuuttoornerit annertuut ataavartumik sivisuumillu sunniteqar-sinnaapput, taamaattoq, ilimanarpoq misissuinermi 75

93 kinguneqar-navianngit-soq. misissuinis-sat piareeq-qapput. angallatinit uuliamik kuuttoornerit tamarmik annertussusaat (umiarsuit immikkut imar-tussusaata 650t missaa-niittoq) ukiut arlallit sunniutaasa sivisutiginavianngitsoq Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnerat Sajuppillatsitsisarluni misissuinerup immap qaavaata tungaani uumassusilinnut sunniutigisinnaasai tassaapput ikummatissamik/uuliamik kuuttoornerit aamma immap iluani nipiliornerit. Sunniutit taakku, pingaartumik uuliamik kuuttorneq, sunniisinnaavoq immap qaavata tungaani uumassusillit qaffasissutsini tamaneersunut naasut planktoniinit uumasut planktoniinik nerisaqartunut aamma suaat/qullugissallu ilanngullugit. Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnerat nunap ilaani tassani ukiup killiffianik malinnittuuvoq soorlu uumassusillit amerlanersai immap qaavata tungaani upernaakkut aasaleqqaarneranilu naasut planktoniisa amerlipiloorfiini najuuttuullutik. Uumasut planktoniisa nunap ilaani tamaani amerlassusaat siaruarsimanerallu aamma ukiup killiffianik malinnaasuupput naasut planktoniisa amerlipiloortarnerat malillugu. Uumasoqatigiit ataatsimoortut annerusumik uumasunik imarmiunik qalerualinnik Calanus spp.-nik imaqarput. Uumasoqarnerulerneq sukkasuumik allanngortinneqartarpoq angissumik orsoqarfiulerluni soorlu naasut planktoniinit nerisunit Calanus artinit. Immap naasui kiselalgenik taaneqartartut orsoqarluartut/calanus issittumi nerisaqarnermut pingaaruteqarpassipput aalisakkat, imaani timissat aamma imaani miluumasut attatsiinnarneqarnerannut (Falk-Petersen et al., 2002 and Scott et al., 2002). Taamaammat, Calanus-it amerlassusaata ikilinerata issittumi nerisaqaqatigiit orsutorfigisinnaasaat ikilineranik kinguneqarsinnaavoq. Uuliamik kuuttoortoqarneri suulluunniit naatsorsuutigineqassapput ajornerpaassaasut ukiup killiffiani annertuumik uumassusillit pinngorarfiani immap qaavata nalaani nerisaqarfiusuni immap qaleriiaarnerata qulaani 50 m iluanni, soorlu taamaattoq upernaami/aasaqqaarneranilu. Aasap naalernerani, misissuinerup naammatsiffiata nalaani, Calanus-it ilimagineqarput ammut immap qaleriiaarnerani ingerlaarsimassasut ukiiartorlutik aamma immap qaavani uumassusilinnik nerisartut immap qaavani amerlanavianngillat (Dünweber et al., 2010). Taamaammat, uumassusillit amerlassusaat annikinnerussaaq imaluunniit immap qaleriiaarnerata akornaniilluni taamaalilluni pissuseqatiginnut ajoqusiineq uuliamit kuuttoornermit planktonit ataatsimoortunut annikinnerussasoq naatsorsuutigineqarpoq ingasannginnerusussasoq (Söderkvist et al., 2006). Nalilersuineq assingusoq aamma immap iluani nipiliornerup planktoninut sunniutigisinnaasaanut atuuppoq. Nipiliornerup naqitsineri aallartitaammit pilersitamit uumasut planktonii aamma aalisakkat tukerlaat suaallu (ichthyoplankton) nammineerlutik qimaariarsinnaanngillat aammalu 2 m-inik annikinnerusumik ungasissuseqarunik toqussutigisinnaallugu imaluunniit 5 m-it iluanniikkunik ataavartumik ajoqusersinnaalutik (Østby et al., 2003). Toqussutaasinnaagaluartoq, amerlassusaat killeqassapput pissutigalugu misissuinerup nikerarnerata annertunerujussua misissuiffissatut siunnersuutigineqarsimasup annertunera aammalu ukiup killiffigisaani planktonit amerlassusaat. Sajuppillatsitsiarnerup 76

94 suannut aamma aalisakkat tukerlaanut (ichthyoplankton) sunniutaa maani eqikkarneqarsimanngilaq immikkoortortami mi sammineqareersimammat. Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnut sunniutaasinnaasut nalilersuiffigineqarneri Nalunaarsuiffik 7-8-imi eqikkarneqarput. Nalunaarsuiffik 7-8: Sajuppillatsitsisarnerup immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnut sunniutaasinnaasunik nalilersuineq. Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnut sunniutit Akornusiinerup annertussusaa Pingaassusaa Suliamik nalilersuineq Taamaassangatsinneqarnera Sivisussusaa Sunniutip annertussusaa Naasut planktoniinut immap iluani nipiliornerup sunniutai. Appasissoq Piffimmi Qaffasissoq Sivikitsoq Soqutaanngitsoq Tunngavilersuut Toqunartoqartussaagaluartoq aammalu ataavartumik ajoquserfiusinnaagaluartoq aallartittinerup 5 m-it iluanni sunniutit killeqassapput pissutigalugu misissuineq nikerartussaammat aammalu kalitat avissaangassallutik. Aammattaaq naasut planktonit Issittumi amerlassusaat ukiup killiffianik aqunneqarput (upernaami amerlipiloortarneranit aqunneqarlutik) aamma amerlassutsit misissuinerup nalaani annikipput taamaalilluni sunniutit annertussusaat killeqassapput. Naasut planktonit ataatsimoortut siaruarsimaqisut aammalu sumiiffimmi pissuseqatigiit ikorfar-toraluaraat piffimmi taamaallaat pingaaruteqarput. 2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinerit ulloq unnuarlu ingerlanneqassaput. Nipiliornerit sakkortuut titarnerni ingerlaarnerni. Immap iluani sajuppillatsitsisarluni nipiliorneq sivikitsumik ingerlanneqassaaq. Uumasut planktoniinut immap iluani nipiliornerup sunniutai. Appasissoq Nunap ilaa Qaffasissoq Sivikitsoq Soqutaanngitsoq Tunngavilersuut Toqunartoqartussaagaluartoq aammalu ataavartumik ajoquserfiusinnaagaluartoq aallartit- Uumasut planktonit immammi pissuseqatigiinnernut ilaapput pingaarutillit. 2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinerit ulloq unnuarlu ingerlanneqassaput. Immap iluani sajuppillatsitsisarluni nipiliorneq sivikitsumik ingerlanneqassaaq 77

95 sinerup 5 m-it iluanni sunniutit killeqassapput pissutigalugu misissuineq nikerartussaammat aammalu kalitat avissaangassallutik. Taakkua ilai (soorlu taamaattoq Calanus spp.) nerisassaapput pingaarutillit uumasunut annernut soorlu aarrinut. Nipiliornerit sakkortuut titarnerni ingerlaarnerni. (misissuineq ukiumik <1 sivikinnerussaaq. Uumasut planktonit Issittumi amerlassusaat ukiup killiffianik aqunneqarput (upernaami amerlipiloortarneranit aqunneqarlutik) aamma amerlassutsit misissuinerup nalaani annikipput taamaalilluni sunniutit annertussusaat killeqassapput. Misissuiffissaq ilisimaneqanngilaq uumasut planktoniinik amerlasuunik pilittut. Sajuppillatsitsisarluni missuineeq nallertinnagu amerlanerpaassapput. Uumasut planktoniinut uuliamik kuuttoornerup sunniutai Appasissoq Nunap ilaa Appasissoq Sivikitsoq Soqutaanngitsoq Tunngavilersuut Uumasut planktonit Issittumi amerlassusaat ukiup killiffianik aqunneqarput (upernaami amerlipiloortarneranit aqunneqarlutik) aamma amerlassutsit misissuinerup nalaani annikipput taamaalilluni sunniutit annertussusaat killeqassapput. Uumasut planktonit immammi pissuseqatigiinnernut ilaapput pingaarutillit. Taakkua ilai (soorlu taamaattoq Calanus spp.) nerisassaapput pingaarutillit uumasunut annernut soorlu aarrinut. Kuuttorsinnaanermut nalorninartoq annikillisinniarlugu kuuttoornerillu annikitsuaraatinniarlugit misissuinissat piareeqqapput. Uulianik kuutoornerit annertuut ataavartumik sivisuumillu sunniuteqarsinnaapput, taamaattoq, ilimanarpoq misissuinermi angallatinit uuliamik kuuttoornerit tamarmik annertussusaat ukiut arlalialunnik sunniuteqassasoq. 78

96 7.3.3 Aalisakkat aamma qaleruallit Takutinneqarsimavoq metererpaaluit iluanni nerukitsumi sajuppillatsitsisarluni nipiliorneq aalisakkanut toqussutaasinnaasoq. Aalisakkanik ungalusimasuniittunik misileraanermi, uumasut sajuppillatsitsisarluni aallartittaammit tallimat aamma 15 meterit akornanni ungasitsigisumiittut tusaanerat ataavartumik ajoqusersinnaasut (McCauley, et al., 2003). Siunnersuutigineqarsimavoq aalisakkat angissusaat naammappata (30-50 mm-inik mikitigalutik) sajuppillatsitsisarluni aallartittaammit toqussutaasinnaasumit qimagussinnaassasut (Boertmann & Mosbech (eds), 2011) aamma (Boertmann, et al., 2010). Aamma paasineqarsimavoq aalisakkat nujuartat nalilerneranni, sajuppillatsitsinernit nipiliornerit 30 kminik ungasissuseqartut tikillugit tikinnaveersaarneqartartut, 5 km-it tikillugit ungasitsigisumiittut tikinnaveersaarluinnarneqatarlutik (Boertmann & Mosbech (eds), 2011) aamma (Boertmann, et al., 2010). Misissuinermi allami (Wardle et al., 2001)-mit ingerlanneqarsimasumi, immap iluani immap naqqani uumasunik qimerloqanngitsunik aalisakkanillu videoliuummik immiussinerni paasineqarpoq nipiliortumit qimaaniartoqanngitsoq 6 meterinit nipiliortoq qaninnerunngippat. Aalisakkanik assigiinngitsunik misissuinernit qisuariaatsit assigiinngitsut allaaserineqarsimapput, kisianni qisuariarnerit takuneqarsimasut tupannermut nalinginnaasumillu sajuppillatsitsisarluni nipiliornermik aallartittaatinik immap qaavata tungaani uumassusilinnit naqqani uumassusilinnut naleqqiullugit ungasinniarneri malunnarsimavoq (Boertmann, et al., 2010). Aalisakkanut inersimasunut sunniutit toqussutaasinnaasut malugineqarsimapput meterialuit toqqaannartumik nipiliornerup aallartiffianit aammalu timikkut ajoqusernerit taamaallaat 15 meterit iluanni. Ernumassutigineqartoq aalisakkanut inerissimasut attuumassuteqartoq sajuppillatsitsisarluni nipiliornerup aalisakkat uumanerisa sivisussusaanut sivikillisitsissanersoq, pingaartumillu kinguaassiornerinut ingerlaartarnerannullu ajoqutaassanersoq. Aalisakkat sunnertissimasinnaasut artinik arlalinnik ilaqarput maani aalajangerneqarsimasut nuna tamakkerlugu (Akunnattumik) pingaarutilittut. Aalisagaqatigiinnut pineqartunut sunniuteqartussaagaluartut tamanna sivikitsuinnaassaaq (akunnerit misissuinermut atatillugu sumiiffinnut immikoorrtunut, sapaatit akunnerinit qaammatit 1-2 misissuineq tamaat eqqaarsaatigalugu), suffisarfiit neriniartarfiillu pingaaruteqartut tikinneqannginnissaannik piumasaqartoqarnavianngitsoq natsorsuutigineqarpoq. Imaani miluumasunut naqitsinermik aallartittaatip nipitussusaatigut sakkortussusaatigullu sunniinikillisaanernut iliuutsit pitsaasut aalisakkanut sunniutinut aamma annikillisaassapput. Taamaammat sajuppillatsitsisarlunu aallartitsisarnermit aalisakkat inersimasunut sunniut aoqutaanngilaq/soqaraniluunniit (Nalunaarsuiffik 7-9). Planktonit tukertut suaallu sajuppillatsitsisarluni misissuinerit sunniutaanit qimaasinnaanngitsut ernumagineqarsimapput. Paasineqarsimavoq naqitsinermik aallartitsissutinit ataatsimoortunit 5 meterit iluanniittut toqussutigisaraat ataavartumilluunniit ajoquserlutik (Østby et al., 2003) soorlu (Boertmann & Mosbech (eds), 2011)-mit issuarneqartoq aamma (Boertmann, et al., 2010). Canadami Norgemilu naliliilernut arlaqartunut atatillugu misissuinernit assigiinngitsunit akuerisaavoq imaq sunnerneqartoq annikitsuinnaasoq sunniutaalu annikitsuinnaagunartut. Sumiiffinni mikinerusuni misissuinerit annertunerusut, ingammik 3D-mik misissuinerit, toqussutaasarnerisa annertussusaat ernummatigineqarpoq. Ernumaneq tamanna annertuneruvoq misissuinerit taamaattut aalisakkat suffisarfiini imaluunniit aalisakkat suffinerisa nalaanni suaqarluarnerani pissappata. Tamanna pissutigalugu Norgep imartaani 79

97 tukersimasorpassuaqarfiit suffinerup nalaani sajuppillatsitsilluni misissuiffigeqqusaanngillat (Boertmann & Mos-bech (eds), 2011). Misissuiffisaq miserratigineqanngilaq saarullinnut suffisarfiusoq pingaarutilik massa suffineq annerusumik pisartoq apriilip maajillu akornanni taamaalillunilu qaangiutereersimassalluni misissuinerup aallartinnerani. Sumiiffiit Irmingerip sarfarnerata iluaniittut aamma aalisagaararpassuaqassangatinneqarput, ingammik Islandip saarullii Islandip kitaani suffisartut aamma suluppaakkat Misissuiffissap tungaanut Irmingerip sarfaata kujammut avalequtaatigut ingerlanneqartartut. Ilimagineqanngilaq imartunermit pisariaqartitsisoq 2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinissap nunap ilaani tamaani ima toqussutaatigissasoq allaat aalisagaqassutsimik innarliilluni. Nalinginnaasumik sajuppillatsitsisarluni aallartitsisarnerit qalerualinnut sunniutaannik paasissutissat annikitsuinnaapput (soorlu imaattoq (Boertmann, et al., 2010)), aalajangersimasunillu misissuinernik sajuppillatsitsisarluni misissuinerit qalerualinnut sunniutaanik imaluunniit pissusaannut timaanulluunniit qaleruallit amerlassusaannik sunniisinnasunik pissarsiassaqarani. Ataatsimut isigalugu ilimagineqanngilaq sunniutit annertussusaat allaat peqassutsimut sunniuteqassasoq, imaassangatinneqarlunili annikittuinnaassasoq toqutsineq/ajoqusiinerlu qullugissanut suannullu aamma aalisakkat inersimasut pissusilersornerannut sunniutaa annikituinnaassasoq takuuk Nalunaarsuiffik 7-9. Aalajangersimasunik ilisimatusarnernik sajuppillatsitsisarluni misissuinerit avannaata kinguppaanut sunniutaanik imaluunniit pissusaannut timaanulluunniit sunniutinik soqanngilaq (Boertmann, et al. 2010). Misissuiffissap iluani killimmik avannaata kinguppaanik aalisartoqarpoq. Taamaattoq Norgemiut Barentshavemi uuliasiornissamut suliniutaanut atatillugu ASN-iliaata nalilersunngilaa avannaata kinguppaanut sunniutit imaluunniit taassuminnga aalisarnerit, pissutigalugu uumasut taakku avataanit sunniutinut qajannaatsuusutut isigineqarmata (Østby et al. 2003, issuarneqarsimasoq (Boertmann, et al. 2010)-mi). Taamaammat, qaleruallit eqqarsaatigalugit, sunniutit ilimagineqarput qalerualinnut qanittunut sunniutaassasut aamma ataatsimut isigalugu sunniut soqutaanavianngitsoq. Aalisakkanut aamma qalerualinnut sunniutaasinnaasunik nalilersuineq 2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinissamut siunnersuummit (ilanngullugit Pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartut (VEC)) aamma nalilersuinermut tunngavilersuutit ersersarneqarput Nalunaarsuiffik 7-9-mi. Nalunaarsuiffik 7-9: Sajuppillatsitsisarluni misissuinernit aalisakkanut aamma qalerualinnut sunniutaasinnasunik nalilersuinerit (ilanngullugit Pinngortitap Ataqatigiinneranut Pingaaruteqartut). Aalisakkanut aamma qalerualinnut sunniutit Akornusiinerup annertussusaa Pingaassusaa Suliamik nalilersuineq Taamaassangatsinneqarnera Sivisussusaa Sunniutip annertussusaa Immap iluani nipiliornermit suannut tukerlaanullu sunniutit Appasissoq Nuna tamakkerlugu Qaffasissoq Sivikitsoq Soqutaanngitsoq 80

98 Tunngavilersuut 2D-mik misissuinerup sumiiffiit suulluunniit sivisunerusumik sunnernavianngilai. Suffinerup annertunerpaaffii sajuppillasitsisarluni misissuinissamut pilersaarutaasumit siusinnerupput. Saarulliit amerlassusaat nuna tamakkerlugu pingaassuseqarput allat piffimmi imaluunniit appasinnerusumik. 2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinernit nipip naqitsinera qaffasissuujuaannarpoq. Immap iluani nipiliorneq sajuppillatsitsisarluni sulinernut atavoq sivikitsuussallunilu. Silaannarmik aallartitsissummit 5 meterit iluaniinneq toqussutaasinnaavoq ataavartumillu ajoqusiilluni. Immap iluani nipiliornermit aalisakkanut inersimasunut sunniutit Appasissoq Piffimmi Qaffasissoq Sivikitsoq Soqutaanngitsoq Tunngavilersuut Aalisakkat inersimasut nalinginnaasumik sajuppillatsitsilluni nipiliornerit ingalanniassavaat ajoquseratillu qimagussinnaallutik. Aalisakkat ajoqusersinnaasut amerlassusaat appasippoq sunniutaasinnaasullu taamaallaat piffimmiissangatinneqarlutik. 2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinernit nipip naqitsinera qaffasissuujuaannarpoq. Immap iluani nipiliorneq sajuppillatsitsisarluni sulinernut atavoq sivikitsuussallunilu. Sunniutit toqussutaasinnaapput taamaallaat nipiliornermut qanikkaanni. Aalisakkat inersimasut sajuppillatsitsisarluni aallartaammut 30 km-inik ungasitsigalutik qisuariarsinnaapput. 1-5 km-it iluanni tikinnaveersaarluinnarneqarnissaa ilimanarpoq. Immap iluani nipiliornermit qalerualinnut sunniutit Appasissoq Piffimmi Qaffasissoq Sivikitsoq Soqutaanngitsoq 81

99 Tunngavilersuut Misissuiffisaq qalerualinnut pingaaruteqartutut ilisimaneqanngilaq. Avannaania kinguppanniarneq killeqarpoq. Avannaani kinguppak avataanit sunnertinnissaminut qajannaatsuusutut isigineqarpoq. Taamaallaat sunniutit ilimagineqarput nipiliortumit meterit iluanni. Qaleruallit ajoqusersinnaasut amerlassusaat appasippoq (sunniutaasinnaasullu taamaallaat qanittuaniittunut ilimagineqarlutik). 2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinernit nipip naqitsinera qaffasissuujuaannarpoq. Immap iluani nipiliorneq sajuppil-latsitsisarluni sulinernut atavoq sivikitsuussallunilu Imaani timmissat Nipiliorneq, sikumik aserorterineq, apornerit (kuuttoornermi avatangiisinik mingutsitseratarsinnaaneq ilanngullugu), orsussaq kuuttoortoq aamma navianartorsiortitsinngitsumik annikitsumik ajoqusersuinerit tassaapput imaani timmissat naapitassaat umiarsuit atorlugit sajuppillatsitsisarluni misissuinermut atatillugu (Arctic council, 2009; (Merkel, 2010)). Imaani timmissanut toqqaannartumik sunniutaasut saniatigut nerisaqatigiinni appasinnerusumiittunut sunniutit timmissanut aamma sunniuteqarsinnaapput. Sikunik aserorterineq SEG15 misissuinermi pisariaqartinneqanngilaq maanilu sammineqaqqigani. Misissuinermi suliarineqartut aamma sineriammut qanittumi sumiiffinni pingaaruteqartuni imaani timmissat akornanni attaveqatigiittoqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq misissuinerup sineriak 12 sømilit iluanut qanillinngisaannassammat kisianni timmissat assigiinngitsut aallartartut ingerlaarneranni neriniarlutik avataaniittut siumorneqartarsinnaassapput. Orsussamik kuuttoortoqassappat imaluunniit imaani allatigut mingutsitsisoqassappat sineriammi timmissat eqqorneqarsinnaassapput, mingutsitsineq nunamut anngutissappat tamanna aamma nalilersuinermi ilanngunneqassaaq. Imaani timmissat navianartorsiornerat qaffasinnerusinnaavoq uuliamik kuuttoornerup kingunerinut ajortunut, imaani uumassusilinnut allanut naleqqiullugu immap qaavaniittarnerat sivisunerummat aammalu pissutigalugu sineriak, imaani timmissat katersuuttarfiat, uuliamik annertusiartortumik katersuuffiusinnaammat mallernera ilutigalugu. Tamanna attuinermi toqorarnermik kinguneqarsinnaavoq tassa timmissat tanigussimasinnaammata, ipillutik, toqunartutorlutik, ingasallutik nillortitaallutik meqqut sitsiaatsuunera uuliamit aserorneqarpat imaluunniit nikeriarnissartik sapingajallugu aammalu nukillaarnermik toqussuteqarlutik. Timmissat sunnerneqartut amerlassusaat uuliamik kuuttoornerup annertussusaannut sumiiffianullu attuumassuteqarput timmissat najugaqarfiinut naleqqiullugu. 2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinernut siunnersuutip timmissanut sunniutigisinnaasaanik nalilersuinerit (pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartut (VEC) aamma uumasut eriagisariallit) aamma nalilersuinermi tunngavilersuutit Nalunaarsuiffik 7-10-imi eqikkarneqarsimapput. Allartittaatinit nipiliorneq nalinginnaasumik timmissanut sunniutigisinnaasai isigineqarput soqutaanngitsutut immap iluaniimmat (Boertmann & Mosbech (eds), 2011) taamaammallu sammineqaqqigani. 82

100 Nalunaarsuiffik 7-10: Sajuppillatsitsisarluni misissuinerup timmissanut sunniutigisinnaasaannik nalilersuineq (qinerneqarsimapput Pinngortitap Ataqatigiinneranut Pingaaruteqartut). Timmissanut sunniutit Akornusiinerup annertussusaa Pingaassusaa Suliamik nalilersuineq Taamaassangatsinneqarnera Sivisussusaa Sunniutip annertussusaa Umiarsuarmit akornusersuinerup sunniutaa (najuunneq/appasissoq) Qaqulluk Appasissoq Nuna tamakkerlugu Akunnattoq Sivikitsoq Soqutaanngilaq/soqanngilaq Miteq siorartooq/aavooq Appasissoq Nuna tamakkerlugu Appasissoq Sivikitsoq Soqutaanngilaq/soqanngilaq Qingalik, miteq siorakitsoq Appasissoq Nuna tamakkerlugu Appasissoq Sivikitsoq Soqutaanngilaq/soqanngilaq Alleq Appasissoq Nuna tamakkerlugu Taateraaq Appasissoq Nuna tamakkerlugu Taateraarnaq Appasissoq Nunat assigiinngitsut Naajannguaq Appasissoq Nunat assigiinngitsut Naajavaarsuk Appasissoq Nunat assigiinngitsut Imeqqutaalaq Appasissoq Nuna tamakkerlugu Appa Appasissoq Nuna tamakkerlugu Appaliarsuk Appasissoq Nuna tamakkerlugu Appasissoq Sivikitsoq Soqutaanngilaq/soqanngilaq Akunnattoq Sivikitsoq Soqutaanngilaq/soqanngilaq Appasissoq Sivikitsoq Soqutaanngilaq/soqanngilaq Akunnattoq Sivikitsoq Soqutaanngilaq/soqanngilaq Akunnattoq Sivikitsoq Soqutaanngilaq/soqanngilaq Appasissoq Sivikitsoq Soqutaanngilaq/soqanngilaq Akunnattoq Sivikittsoq Soqutaanngilaq/soqanngilaq Akunnattoq Sivikitsoq Soqutaangilaq/soqanngilaq Tunngavilersuut Umiarsuup najuunnerata timmissat ungasinngitsumut illuaamitissiinnaavai qullernullu kajumisunnerit naatsorsuutigineqarpoq appasissasoq. Nunat assigiinngitsunut pingaaruteqarpoq nunarsuarmi uumasuusut amerlanersaasa misissuiffissaq ingerlaarfigisarmassuk. Sinneri nuna tamkkerlugu pingaaruteqarput VEC-mi allattorsimasutut uumasuummata. Timmissaat avataanniittartut taamaallaat sunnertissinnaapput (uumasoqatigiit ilai ikitsunnguit). Uuliamik kuuttoornermit sunniutit Akornusersuineq qaammatialuinnaat ingerlassaaq piffimmilu ullut arlalialuinnaat. Qaqulluk Akunnattoq Nuna tamakkerlugu Appasissoq Sivikitsuinnarmik Minneq Miteq siorartooq/aavooq Akunnattoq Nuna tamakkerlugu Appasissoq Sivikitsuinnarmik Minneq 83

101 Qingalik, miteq siorakitsoq Akunnattoq Nuna tamakkerlugu Appasissoq Sivikitsoq Minneq Alleq Akunnattoq Nuna tamakkerlugu Taateraaq Akunnattoq Nuna tamakkerlugu Appasissoq Appasissoq Sivikitsuinnarmik Soqutaanngilaq/soqanngilaq Sivikitsuinnarmik Soqutaanngilaq/soqanngilaq Taateraarnaq Akunnattoq Nunat assigiinngitsut Naajannguaq Akunnattoq Nunat assigiinngitsut Appasissoq Sivikitsoq Minneq Appasissoq Sivikitsoq Minneq Naajavaarsuk Akunnattoq Nunat assigiinngitsut Imeqqutaalaq Akunnattoq Nuna tamakkerlugu Appasissoq Appasissoq Sivikitsuinnarmik Minneq Sivikitsuinnarmik Minneq Appa Akunnattoq Nuna tamakkerlugu Appaliarsuk Akunnattoq Nunat assigiinngitsut Appasissoq Sivikittsoq Minneq Appasissoq Sivikitsoq Minneq Tunngavilersuut Uuliamik kuuttoorneq timmissanut sakkortusinnaavoq, pingaartumik sissamut ingerlaassappat. Kisianni annikissaaq pissutigalugu killimmik annertussusilimik umiarsuit ataasiakkaat nassataqarnerat (s.i. umiarsuarmut uuliamut assartuummut naleqqiullugu). Nunat assigiinngitsunut pingaaruteqarpoq nunarsuarmi uumasuusut amerlanersaasa misissuiffissaq ingerlaarfigisarmassuk. Sinneri nuna tamakkerlugu pingaaruteqarput VEC-mi allattorsimasutut uumasuummata. Ilimannanngilluuinarpoq umiarsuarmit misissuinerup nalaani uuliamik kuuttoortoqarnissaa. Uuliamik kuuttoorneq sivisuumik sunniuteqarsinnaagaluartoq umiarsuarnit uuliamik kuuttoortoqassagaluarpat ukiualuinnarnik sunniuteqassasut Imaani miluumasut Imaani miluumasut misissuinermit sunniutaasinnaasunik maani nalilersuiffigineqarput: sajuppillatsitsisarluni misissuinermit immap iluani nipiliornerit sakkortuut pilersinneqartunit timikkut ajoquserneq; akornusiineq/illuartoortitsineq uumasunik nipimik taassuminnga pissuteqartumik; umiarsuarmik misissuissutinit eqqortittoornerit; ikummatissanik/uuliamik kuuttoornernik akuleruttoorneq. Timikkut Ajoquserneq Imaani miluumasut ajoqusersinnaapput immap iluani sajuppillatsitsisarluni naqitsinermik aallartittaammit nipiliornernit qaffasissunit. Sunniutaasinnaasunut ilaasinnaapput tusaasat ajoqusernerat (Killeqarfiit aalajangersimasut nikinneri) uumaannarnissamut ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu sunniuteqarsinnaalluni, timip ilaani ajoqusernernik kingunerlutsitsineq qanittumiissimasunullu toqu. Ajoqusernerit sunniutaat taamaattut aallartittissummiit 75 m-it missaani qanitsigisumit ilimagineqarsinnaapput (Weilgart, 2007), misissuinermi aalajangersimasumi sunniutip piviusumik ungasissusaata 84

102 aallartittissutip nipiliornerata sakkortussusaa aammalu avatangiisit qanoq issusaannit nipiliornerup immap iluani siarutariartornerata tunaartaraa. Imaani miluumasut Misissuiffissami siumorneqarsinnaasut ilagaat artit pingaarutillit soorlu arfiviit ilaqutaat rethval-i aamma qipoqqaq. Massa artit appasinnerusumik pingaassusillit qanimut siumorneqarnissaat (s.i. tikaagullik imaluunniit niisa) ilimananernugaluartoq, sunniinerit ajoqusiisinnaasut suulluunniit ajornanngippat pingitsoortsinneqartariaqarput. Imaani miluumasut ajoqusersinnaanerat annikillingaatsiarneqarsinnaavoq innarliinaveersaarnerit pioreersut atornerisigut tassa periutsinut pitsaanerpaanut najoqqutassat atorneqarpata, soorlu Khyn et al., (2011)-mi nassuiarneqarsimasut (Immikkoortoq 9.1)-milu eqikkarneqartut. Innaallagissamik atuinikinnerpaanikkut aamma naqitsinermik aallartitsissutit ataatsimoortut sakkukinnerpaat atornerisigut, naqitsinerit aallartinneqartut tulleriiaat sakkortusiartortinneqarnerisigut (sakkukitsumiit), isit nipillu atorlugit nakkutilliinikkut ilinniarsimasut misilittagallillu atorlugit imaani miluumasut ajoqusersinnaanerannut navinartorsiornerat annikillineqarsinnaavoq. Nipiliornerup siulittorneqarnera (Immikkoortoq 0) ingerlanneqarsimavoq misissorniarlugu innarliinaveersaartitsineq pilersaarutaasoq imaani miluumasunik naammattumik illersuinissamut naammassanersoq. ASN-imi soqutiginaateqarpoq annertunerpaamik siaruaannerani (sumiissutsinut siulittorneqarsimasunut tamanut) nipip toqussutaasinnaasup ajoqusiisinnaasullu SPL-imi killeqarfiisa ilaat pingaaruteqartut qanoq ungasitsigisumiinnersut. Killiliussat 240-mik aamma 220 dbnuuanit-nuuanut re 1μPa-mik nalinginnaasumik killeqarfittut najoqqutassatut oqaatigineqartarput (soorlu imaattoq Parvin et al., 2007-mi saqqummiunneqarput paasissutissarpassuit immap iluani nipimik toqussutaasumik timimullu ajoqusiisumik imaqartunik). Ajoqusiinernut killeqarfiit assingusut Southall et al. (2007)-mit siunnersuutigineqarsimapput (Killeqarfiit aalajangersimasut nikinnerattut (PTS) taaneqartut): Arferit 230 db re 1µPa peak (pingaassusilernagit) Seqqullit (puisit aarrillu) 218 db re 1µPa peak (pingaassusilernagit) Nalunaarsuiffik 7-11-imi takutinneqarput aallartitsissummit aqqutit tamarmik ungasissutsit SPLnuuanit-nuuanut-imi sakkortunerusut (SEG-12-mi misissuinernut naatsorsuutigineqarsimasut) SEG15-imi atorneqartussanut naleqqiullugu nipiliorneq siammasissoq 240 db-mit aamma 220 db-mit appasinnerusoq. Nipiliornerup toqussutaasinnaanerata qanoq aallartitsissummit ungasitsigisumiinnera (imaani miluumasunut Parvin et al., 2007 najoqqutaralugu) takuneqarsimavoq nikerartoq 50 meterimiit aamma 75 meterimut (tamanna immap qanoq ititigineranit allanngortinneqarneq ajorpoq) nipiliornerullu timimut ajoqusiisinnaasoq (PTS) 300 meteriniit aamma 1000 meterinut aallartittissummiit ungasitsigisinnaavoq. Annertunerusumik apeqqutaavoq immap qaavata pissusaa, aqqutit immami itinerusumiittut 220 db-mut killigititaq ungasinngitsunut anguneqartartutut isikkoqarmat. Tamatumunnga pissutaasorineqarpoq immami qaleriiartut napasumiittut nipimik millugussisarnerat pitsaanerusoq aammalu immap naqqaniit akisuanerit annikinneri. Aqqutit nipiliornerup aammut sukkasuumik 220 db-mik qaannginngisai tassaagajuttarput sumiiffiit ikkannerusut, amerlanertigut immap naqqi maniilakuluttut, nipiliornermik akisuatitsisartut aamma nipiliornermik suli ingerlatitsisartut. Pingaarnertulli, Southall et al., 2007-ip PTS-imut killeqarfissatut siunnersuutai (236-imiittoq aamma 224 dbnuuanit-nuuanut re 1μPa-miittoq arfernut puisinut aarrinullu) tamarmik Nalunaarsuiffik 7-11-mi killeqarfinnit 85

103 appasinnerusunit (220dBnuuanit-nuuanut re 1μPa) qaffasinnerupput. Taamaammallu nipip ajoqusiisinnaasup ungasinnerpaaffianik mianersuussisumik naliliinerulluni. Nalunaarsuiffik 7-11: Siulittuinermut aqqutit tamarmik SPL-imi killeqarfinnut ungasissutsit toqqarneqarsimasut. Malugiuk kisitsisit SEG12-mi misissuinermi annerusumik naqitsinilimmit (5.025 kubik tormit ataatsimoortut, SPL 264dB re. 1 1 m) naatsorsuinermik tunngaveqarput. Aallartittissummiit ungasissuseq tassani bredbåndip SPL nuuanit-nuuanut aammut nakkarnera: Aqqut 240 db re 1 µpa 220 db re 1 µpa Aqqut 1 75m 1000m Aqqut 2 75m 1000m Aqqut 3 50m 700m Aqqut 4 75m 1000m Aqqut 5 75m 1000m Aqqut 6 75m 900m Aqqut 7 75m 900m Aqqut 8 75m 900m Aqqut 9 75m 600m Aqqut 10 75m 500m Aqqut 11 75m 800m Aqqut 12 75m 1000m Aqqut 13 75m 900m Aqqut 14 50m 600m Aqqut 15 50m 350m Aqqut 16 50m 300m Aqqut 17 50m 350m Ataatsimoortumik sunniutaasinnaasut aamma eqqarsaatigineqartariaqarput. Killiliussatut (nipit aallartitat nukingisa eqikkarnerat) Southall et al. (2007)-imit siunnersuutigineqartut arfernut 198 db re 1μPa 2 - miittoq aamma puisinut aarrinullu imaaniittunut 186 db re 1μPa 2 -miittoq (Malugiuk oqartussat ilaasa killiliussat uku appasippallaatut isigisarmassuk: Thompson aamma Hastie (suliarineqaleruttortoq) siunnersuuteqarput nipit aallartitat tunngavigineqartut amerlanerussasut 198 db re 1 μpa 2 s (Mpw)-miillutik). Immap iluani nipiliornermik siulittuineq ingerlanneqarpoq tillernernut tamanut nukiit katinnerat misissorniarlugu (ullup unnuallu ingerlanera qaangerlugu) killigisanut qulaaniittunut naleqqiullugu. Inerneri assiliartalerlugit takusassiarineqarput nipip nipitunerpaaffia itissutsini tamani aamma ataani takusassiarineqarpoq sumiiffik soqutiginaatilik taanna aarrinut sumiiffik matoqqasup sanianiippoq misissuiffimmiit sinerissap tungaanut naleqqiunneri. 86

104 Takussutissiaq 7-6: Nipip nalinganik asseq SEG14-imi misissuiffissap sineriappasissuani, ersersillugit itissutsimi nipiliornermit seqqullit (puisit aarrillu) imaaniittut sunniiffigitinnerisa annertuner-paaffiat. 186dB killigitaq qalipaammik aapparlaartumik taartumik ersersinneqarpoq; naqqani 198 db arferit maligaasakasitsut. Siulittuinerup siulittuutigaa seqqullit (puisi) misissuiffimmiit qimagulluni qisuarianngippat ilimanarsinnaasoq nipiliornerup ajoqusiisinnaaneranik sunnertissimasoq 2.2 km missaata ajornerpaaffigisinnaasaatut takorluukkap iluaniikkuni (Nalunaarsuiffik 7-12). Ungasissuseq assingusoq arfernut maligaasakitsunut (soorlu Southall et al., 2007-mit nassuiarneqarsimasoq) 0.5 km-imit annikinneruvoq. Arferit akunnattunik (s.i. qilalugaq qernertaq) imaluunnit qaffasissunik maligaasallit annerusunik sunnertinnavianngillat. 87

105 Naatsorsuutigineqarpoq uumasut nipiliornernut nipituunut qisuariassasut qimagullutik, taamalillutik nipiliornernik malugisaat navianannginnerulersillugit. Isummiutigineqarpoq suli allanik uumasunut navianartorsiorneqanngitsoq qilalukkat qernertat Sumiiffiisa Matoqqasut iluani pissutigalugu sakkortussutsip takissusaa 500m-it imaani miluumasunut innarliinaveersaarnerup pioreersup iluaniimmat. Nalunaarsuiffik 7-12: Sajuppillatsitsisarluni misissuinerup kalitaanit ungasissutsit annerpaaffii aamma agguaqatigiisinneqaneri arfernut maligaasakkittunut (198dB) aamma puisinut aarrinullu imaaniittunut (186dB) killigititat. Killigititanut ungasissutsit Killigititaq Misissuinermi titarneq 1 Rannerpaaffia (m) Ragguaqatigiisinnera (m) M-pingaassusilikkat Nipiliorfigitinnerup Nalinga SEL (M LF) [db re. 1 µpa 2 s] 198 db M-pingaassusilikkat Nipiliorfigitinnerup Nalinga SEL (M PW) [db re. 1 µpa2 s] 186 db Akornusersuineq Akornusersuinerup kingunerisinnaavaa sivikitsumik uumasut nikitsitaaneri, pissusilersornerisa allanngorneri/nipimik atuisarnerisa unikkallarneri taamaalilluni ataasiakkaat atassuteqartarnerat sunnerlugu. Ilungersunartorujussuuvoq sunniutit taamaattut uumassusilinnut malunnaatilimmik kinguneqarsinnaanersut paasissallugu. Romano et al., 2004-ip aamma Rolland et al., 2012-ip ilisimatusarnerannit marluullutik paasisimavaat aammi stresshormonit qaffanneri qilalukkani, anarnani aamma arfiviit ilaqutaanni rethval-ini nipinut nipituunik annissisartutut tunngatinneqartartut. Akornusersuineq, sunniutinut annikinnernut ilaagaluartoq, pinngitsoortikkuminaanneruvoq. Misissuinissap ilusilersornerani pitsaasortaqarpoq arlariinnik iluanereersunik: 2D-mik misissuinissaq sumiluunniit killilimmik sivikitsumillu akornusersuisussaasutut pilersaarutaavoq; misissuinermi titarnerit avissaangasumik inissinneqarsimapput (ataatsimut isigalugu > 30km - malugineqarpoq najoqqutassat atuuttut (Kyhn et al., 2011) sajuppillatsitsisarluni misissuinerit aamma imaani miluumasut illersugaaffiini akornutissaqartsinngikkaat, soorunami misissuineq killeqarpat aammalu titarnerit avissaangalluarpata, minnerpaamik 10 km-it avissaanganeq minnerpaatut taaneqarsimalluni). Nipiliornerup siaruartarnera nipiliornerup maligaasaanit assut sunnerneqarpoq, maligaasat qaffasinnerugangata nipikillingaatsiartarluni, akerlianillu maligaasat appasinnerugaangata ungasissumut ineriartortarluni (Immikkoortoq 0). Sajuppillatsitsisarluni misissuinermit nipiliornerup sunniutaasa nalilernissaannut tamanna pingaarutilerujussuuvoq, ilangullugu imaani miluumasut qisuariarnerat. Immikkut soqutiginarput nipiliornerup sinerissami illersuiffinnut (maanna taaneqartartunut Sumiiffiit Matoqqasut) qilalukkanut qernertanut (Takussutissiaq 7-7) aamma avataata tungaanut arfiviit ilaqutaannit rethvalinit sumiiffiit najorneqartartutut ilisimaneqartunut. 88

106 Takussutissiaq 7-7: Assersuut nipiliornerup siaruarneranit misissuinermi pilersaarutitut sumiifimmit qaninnerpaamit qilalukkat illersorneqarfiata killeqarfiata iluanut: qulleq, 2012-imi nipiliornerup pissusaanik naatsorsuinermit assersuut Hz (5.025 kubik tormit sakkortussusilik atorlugu), alleq, 2013-imi bredbåndemit naatsorsuinerit (3.680 kubik tormit sakkortussusilik atorlugu). Qilalukkanut qernertanut tunngatillugu misissuinerup ilarujussua piffisami illersugaaffiusumi (takuuk Takussutissiaq 5-14) (juunip aallaqqaataanniit (1) novembarip 30-annut Sumiiffinni Matoqqasuni juunimiit septembarimut) ingerlanneqassaaq, taamaattoq siulittuineq misissuinermit nipiliornerup siaruarnerata illersuiffiit killeqarfiinut 2013-mi misissuinerup ersersippaa tamanna ajoqusersuinermut sunniutilimmik kinguneqarnavianngitsoq. Qilalukkat qernertat nalilerneqartarput maligaasanut akunnattut 89

107 nalaaniittutut Southall et al. (2007) taamatulli maligaasanik appasinnerusunik 150Hz missaanik sunnerteqqajaanerat inissisimalluni. Tusaasinnaasaat qullasinnerpaat nalaani qilalukkat aamma arferit allat maligaasanik akunnattunik qaffasissunillu tusaasaqartut 160 khz tikillugit malugisinnaasarpaat. Nipiliorluni siulittuineq 1 khz-mi unitsinneqarpoq ersersinne-qarmat nipiliorneq appariataartarmat maligaasanik qaffasissunit. Takussutissaqanngilaq nipiliornerup 150 Hz-mik annerusut tamaanga ingerlaarnissaanik, tassunga pissutaavoq maligaasat qaffasissut sukkasuumik nipaarukkiartuaarnerat aammalu immap naqqata ilusaa. Tamanna inernilerneqarsinnaavoq eqqissisimatitap imartaani ajoqusiisinnaasunik nipeqarnavianngitsoq ilusilersukkap aqqutaani. Takussutissiaq 7-8: Assersuut nipiliorneq ilusilersugaq (avammut siaruarnera Hz) imi qilalukkat qernertat illersugaaffii nutarsarneqarsimapput taaguuserlugit Sumiiffiit Matoqqasut. Misissuinerup sumiiffiit taakku iserfiginianngilai kisiannili titarnerugallartut pilersaarutaasut Sumiiffiit Matoqqasut kujasinnerpaaffiani avataanut killingi qanillattortarsinnaavai (takuuk Takussutissiaq 5-14). Ilimasuutigineqarpoq misissuinermit kilometerialunnit ungasitsigisumit nipiliornerit akornusersuisinnaassasut kisianni qilalukkanut qernertanut Sumiiffiit Matoqqasut sunnerneqassanngillat pissutigalugu maligaasat qaffasissut sukkasuumik nipaarukkiartuaarnerat aamma immap naqqata ikkalliartornera ilutigalugu sakkukilliartuaartitsineq. Arfiviit misissuiffissap nalaani sikualuit akornaniissinnaasut naluneqanngilaq. Taakkupput nipimut appasissumik maligaasalinnut malussajasuusut aammalu periuusiminik allanngortitsisartut inuit piliaanit 90