TEKNIKKITIGOORTUUNNGITSUMIK NASSUIAAT

TEKNIKKITIGOORTUUNNGITSUMIK NASSUIAAT AALLARNIUT Una Nassuiaat Teknikitiguunngitsumik Nassuiaataavoq Avatangiisinik nalilersuinermik (ANN) qillerinissamut arlariinnik qillerinertalimmut pilersaarummut (Suliaq). Pilersaarut ingerlanneqassaaq Akuersissut Sigguk 2008/10 iluani (Sigguk Licensen) Kalaallit Nunaata kitaani 2010-mi junip oktoberillu akornanni pisussami, saniatigut qaammatini marlunni periarfissaqartumi pilersaarutaanngitsumik pisoqariartaarsinnaane-ranik ammatitsisumik novemberimi decemberimilu, pisariaqartitsisoqassappat ikiorsiilluni qillerisoqartariaqassappat. ANN i Environ-mental Resources Management-imit suliarineqarpoq (ERM) Capricorn Greenland Exploration 1 Ltd sinnerlugu (Capricorn), Cairn Energy PLC-imit pigineqartoq (Cairn). Uani ANN imi immikkoortut qillerinissamut tunngasut tamarmik ilanngunneqarput, pingaartuummat, qillerinermit ataasiakkaanit sunniutit immikkoortillugit nalilerneqannginnissaat, taamaattorli ilanngunneqarlutik siammasinnerusumik qillerinermik ilaasutut. Sukumiisumik avatangiisinik misissuinernit paasissutissat qilleri-nissanut siullernut marlunnut uani pilersaarummi kisimi tunngasut ilanngunneqarput (Alpha kiisalu T8) taamaattumik una ANN i eqqarsaatigineqarpoq kisiat qillerinernut taakkununnga marlunnut qinnuteqaatimut malitsissatut ilanngunneqassasut. Taamaattumik allanik misissuinerit ANN nik kingusinnerusukkut qillerinissanik avatangiisinut misissuinernit inernerit suliarineqarumaarput qilleri-nissap aappaanut siulliit qillerinerit saniatigut qinnuteqarnissamut. ANN suliarineqarpoq Kalaallit Nunaanni Inatsisit atuuttut pitsaassut-simullu piumasaqaatit, Nunarsuaq tamakkerlugu ilitsersuutit kiisalu suliffeqarfinnut politikkit aamma Cairn imut naatsorsuutigineqartut naapertorlugit. ANN-p Pitsaassusissannut piumasaqaatit akuersissutillu Kalaallit Nunaanni sinaakkutaasumik malittarisassat imaannarmi uuliasiornermik gas imillu suliaqarnermi atuuttut maannakkorpiaq naleqqussarneqarput. Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik (AIP) inatsisinik ikummatissartalinnik misissuinermut tunngasuni atuutitsilernissamut oqartussaavoq ANN llu suliarinerani paasiniaavigineqartarpoq. Sunniuteqarfia ANN aamma immikkut Inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutissanik nalilersuineq (ISN) suliarineqarput Pilersaarusiamut ERM-imit Capricorn sinnerlugu. Taamaattumik inooqatigiinnikkut isumaginninnermut tunngasut, aningaasarsiornikkut kiisalu peqissutsikkut paasissutissat ANN mi ilaatinneqanngillat taamaattorli ISN mi sammineqarlutik. i

ISN p uuma piareersarneqarnerani, paasissutissanik aallaaviit kiisalu paasiniaanerit nutaat atorneqarput. Atuagassianik misissuinerit annertuut soorlu nalunaarusiat avatangiisinut suliniaqatigiiffinnit nunatsinneersunit Danmarkimeersunillu suliat ingerlanneqarput, soorluttaaq internetsimi misissuinernit paasissutissat qarasaasiakkullu pisuusaartitsinerit inerneri misissorneqartut. Ornigulluni misissuinerit suliarineqarput paasiniarlugit tigussaasumik, sananeqaatinik uummassusillillu avatangiisaat kiisalu silap pissusaannik sikup ingerlarnganik sarfamillu misissuinerit. ANN p isorartussusaata Sigguk mi Akuersissut ilannguppaa (aamma taaneqartartoq Sigguk Blokke immaqaluunniit Akuersissuteqarfiup Nalaa) siammasinnerusumillu imartat sineriaallu avatangiisaat sunnerneqarnissamut attuumassuteqartutigut pilersaarummut. ANN mut qitiuvoq Sigguk Akuersissutip nalaani piffik misissuinermi qillerivissat inissisimaffiat. (assiliartaq 1 takujuk ataani). Assiliartaq 1 Akuersissut Sigguk 2008/10 ii

Siunnersuusiortoq kiisalu ANN mut Immikkut Ilisimasalik Capricorn Greenland Exploration-1 Cairn Energy PLC-mut piginneqatigiiffittut suleqatigiiffiupput Edinburgh UK-mi angerlarsimaffillit. Cairn arlaanaannulluunnit attuumassuteqarani inuinnarnit pigineqartoq uuliamik gas imillu misissuisuullunilu tunisassiorfiuvoq London imi aningaasanik niuerfimmi London Stock Exchange mi nalunaarsorneqarsimasoq. ERM nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisinut, peqqissutsimut sillimaniarnermut, navialisinnaanermut kiisalu inuit inooqatigiinnikkut isumaginninnikkullu siunnersuisarnermik suliaqartoq 137-inik allaffeqarluni nunani assigiinngitsuni 39 ini 3.300 missaani sulisoqarpoq. ERM kattulluni ilaasortaavoq Avatangiisinut ingerlatsivimmi Naliliisarfimmilu institutsimi (IEMA) nunarsuarlu tamakkerlugu avatangiisinut inooqatigiinnikkullu sunniutaasinnaasunik nalilersuisarnermi imarpimmi uuliamik gas millu suliaqarnermi immikkut ilisimasaqarluni, ilanngullugu issittup imartaani suliaqarneq. NALILIINEMI PERIUTSIT Ataatsimut Sunniutinik Naliliinermi Ingerlatsinermi isiginninneq Una ANN aalajangersakkamik aaqqissuulluakkamik periuseq atorlugu ineriartortinneqarpoq pilersaarutip kingunerisinnaasaanik naliliillunilu siulittuisinnaasoq tigussaasumik uumassusillillu avatangiisiinik aallaaveqartumik; suussusersissallugit sulissutigisassat kingunerluutaasinnaasut pinngitsoortinniarnerani iluaqutaasinnaasunillu nuisitsilluni periarfissaqartillugu. Pilersaarummi iliuusissaq Assiliartaq 2-mi takuneqarsinnaavoq. Paasissutissiissalluni misissuineq kiisalu misissugassamik killiliineq ANN imut (aamma ISN) pilersaarutip piareersarneqarnera tamaat ingerlanneqarpoq ilaatinneqarlutillu Kalaallit Naalakkersuisuisa immikkullu soqutigisaqartut inuit paasiniaavigineqarneri, Inatsisinik misissuinerit nunarsuarmilu iliuusissatut ileqqussat kiisalu siusinnerusukkut avatangiisinik misissuisimanernik qimerluuinerit. Pisussaaffi-lernerit aqutsisunut kiisalu soqutigisaqatigiiffiit naalakkersuisutigoortuunngitsut piareersarnerup ingerlanerani ingerlaavarput, soorluttaaq Pilersaarummi ingerlatsisut suleqatigineqarnerat. iii

Assiliartaq 2 Ataatsimut MV-mik iliuusissamut isiginninneq Suliap pilersaarusiornerani ilusilerneranilu sunneeqatigiinneq Interaction with project planning and design B aseline studies (existing data collection and new surveys) (paasissutissanik pioreersunik katersineq nutaanillu aallartitsineq) Tunngaviusumik misissuinerit Assessment MIsissuineq Qimerluuineq Screening Siammasissusiliineq Scoping Predict Kingunissat magnitude annertussusissaannik of impacts siumut naatsorsuineq Evaluate Malunnaateqarnerannik their significance naliliineq Investigate Millisaanissamut options periarfissanik for mitigation misissuineq Kingunissani sinneruttunik misissueqqinneq (piumasaqaatigineqartutut) Reassess residual impact (as required) Aqutsinissamut Management pilersaarutit Plans/ Millisaanisasamut Mitigation nalunaarsuineq Register Reporting Nalunaarusiorneq and Disclosure matusinerlu Stakeholder engagemen Soqutigisallit ilanngunneqarneri Tunngavissanik Paasissutissanik Katersineq Tunngaviusumik sunniutaasinnaasut nalilerneqarsinnaasut pissarsiariniarlugit, ANN ip isumagaa piumasaqaatinik sualussinnaasunik Pilersaarutimiinngitsunik allaaserinninnissaq. Tunngaviusussap paasissutissat receptorini tamaniittut ilanngutissavai kiisalu pisuussutit sunnerneqarnissaminnut ilimanaateqartut annertuumik pilersaarusiatut siunnersuummit. Tunngaviusumik paasissutissanik katersineq uani avatangiisinut nalilisuinermi (VM) immikkoortuni assigiingitsuni pivoq: Paasissutissanik katersanit pioreersunit katersineq ilanngullugit: o Naalakkersuinikkut ingerlatsiviit; o Ilisimatuussutsikkut peqatigiiffiit (katersuuffiit); o Paasissutissat saqqummersitat; o Soqutigisaqaqatigiit avataaneerssut kiisalu tamanut ammasut; kiisalu o Siuisnnerusukkut immatigut misissuinerit aallarniutitut ANN it sullitamit suliat Avatangiisinut immallu naqqata sananeqaataata pissusaanik misissukkat qilleriviup nalaani paasissutissiiniarluni tigussaasunik uummassusilinnillu ilaat tunngaviusumik aallaavik, ilanngullugu tigussaasumik, sananeqaatinik uummassusilinnillu misissueqqissaarneq misiliutinik katersanit. Paasissutissanik katersineq nunami kiisalu soqutigisaqaqatigiinnik apersuineq paasissutissiiniarluni uuliakoornermit malussarissusermik nalunaarsuineq kiisalu ANN imut inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut sunniutit. iv

Sunnertinnerit Nalilerneqarneri Naliliinerup nalunaarutigaa susoqassanersoq, sunniinerup annertussusaanik siulittuinikkut kisitsisinngortillugit nalilerneqarsinnaanngortinnerisigut. Taaguut annertussuseq atorneqarpoq naalisaatitut ilanngutissallugit sutigut tamatigut siulittuutit naapertorlugit sunniinerit ilanngullugit: Allannguutit isorartussusaat (suut sunnerneqarpat qanutulli); Annertussusaa, pissusaa immaqaluunniit sakkortussusaa; Sinerissami isorartussusaa, agguataarsimaneralu; Sivisussusaa, akilikissusaa, aallaavimminut utertinneqarsinnaa-nera, il.il.; kiisalu Attuumassuteqartillugu, sunniisoqarnissaannik ilimanassusaa Annertussuseq aamma sunniisoqarneranut sumullu nalorninermut attuumassuteqartunut. Nalileeriaatsit immikkoortiterlugit inissitsiterneqarsimapput aalajangersinnaajumallugu sunniineq soqutaannginnersoq, annikinnersoq, akunnannersoq immaqaluunniit annertunersoq. Naliliinerup ingerlanneqarnerani tullinnguuttarpoq sunniineq qanoq soorlu inunnut avatanngiisimullu isumaqarpa. Taanna taagorneqarpoq Naliliineq Pingaartoq. Naliliinerup pingaassusaanik inissiinissaq ersarissumik piumasaqaatitalinnik tunngaveqarpoq sissuerlugulu Pilersaarutip: Inatsisitigut immaqaluunniit avatangiisitigut piumasaqaatinik qaangiisariaqarnermik nassataqassanersoq, immaqaluunniit malunnaatilimmik malittarisassanik qaangiisariaqarnermik ilimanarsititsinerinermut tunngaviliissanersoq. Nunap ilaa illersugaasoq pisuussulluunniit nalilik allanngortissaneraa, nunap ilaa illersugaq, suussutsit qaqutigoortut immaqaluunniit illersukkat, nunaminertat illersukkat, oqaluttuarisaanermut ilisarnaatit, immaqaluunniit. Naalakkersuinikkut politikkinut illuatungiliuttut, soorlu CO2-mik aniatitsinerup annikillisinnissaa immaqaluunniit eqqakkanik atueqqiineq. Annertussuseq malussarissuserlu ataatsimoortillugit misissorneqarput nalilerumallugu sunniut annertunersoq, kiisalu pingaassusaa qanoq annertutiginersoq (Assiliartaq 3 takuuk) v

Assiliartaq 3 Nalilersuinerit pingaarutillit Pakkersimaarinninneq kiisalu sunniutit sinneruttut Naliliineq annertuumik sunniinernik kinguneqarpat, taava periuutsit ajornaatsumik aningaasatigullu nanertuutaavallaanngitsumik ikiorsiissutaasinnaasoq inissinneqartarpoq. Taamatut iliuusissat pilersaarutip siunnerssuusiortuanut isumaqatigiissutigineqartarput pilersaarusiat ilusilersorneranut. Malitsigisaanik isumaqatigiissut ikiorsiissutinik, sunniissutaasut nalilersoqqinneqartarput ikiorsiissutissaasinnaasut eqqarsaatigalugit, Pilersaarummut akuutillugit. Sunniineq avaqqunneqavissinnaanngikkaangat sunniinerup kingunera nalilersoqqinneqartarpoq sukumiinerusumillu ikiorsiinissaq eqqarsaatigineqartarluni. AVATANGIISIT Avatangiisit tigussaasut Silaanaq Qaammatip ingerlanerani agguaqatigiissillugu silaannaap kiassusaa katersivinni Blokkip avannaani kujataanilu nillernerpaaffimmini -21.96 C- imiit Sigguup avannaata tungaani kiisalu kiannerpaaffiani Sigguup kujataata tungaani 13.15 C-iusimut nikerarpoq. Nittaallat sialuillu agguaqatigiissillugu illoqarfinni qanittuaniittuni Aasianni januarimi februarimilu 16 mm-isut vi

Sisimiunilu 52 mm-imut aggustimi nikerarpoq. Anorip sakkortussusaa Alpha qilleriviup nalaani nikerarpoq agguaqatigiisillugu 2.9 m/s julimi kiisalu 6.17 m/s oktoberimi (Assiliartaq 4 takuuk). Assiliartaq 4 Anorip sakkortussusaanik sammivii ilanngullugit assersuussinerit akulikissusaat (Juli-mit Oktober-imut) Source: C-Core, 2009 Immap itissusaa Nunaviup sivingarnganut nikeriarneq Kalaallit Nunaata Qeqqata kitaani pilerpoq 400 meterisut ititigisumi. Sigguk Blokkip nalaani nunaviup sivingarnga ikertuumik itisuumik pukkitsumik qattunermik kipineqarsimavoq, pisortatigoortuungitsumik atserneqarsimasumik Uummannap Ikerasaa. Sigguk Blokki itissutsimigut assigiinngisi-taarpoq 300 meterimiit Blokkip kangianiit 1.840 meterimut avannamut kitaanut. Qillerivissatut pilersaarutaasut marluk siulliit immap naqqani 300 450 meterisut itissusilimmi issapput. Allat qillerivissatut piukkunnarsinnaasut pisinnaatitsissutip iluaniittut 370-620 meterisut ititigisumiipput. Immap natia Immap natia kiisalu nunap sananeqaataa pukkitsoq Sigguk blokki tamakkerlugu ittoq kinnganernik issunngitsumik aseqqorissunik, immikkoortiterluarsimasunik inissilluarsimasunillu qalleqqavoq annertusiartuaarlutillu immap naqqani ikerasaarannguussimasuni. Misissuinerit takutippaat immap naqqa sikorsuarnik aqqusaarneqarluartarsimasoq. Kinnganerit qilerivinni siullerni annermik sioraanaasuni kiviorarnertaqarpoq marrarmik annikittumillu ujaraaqqanik kinnganerillu seqummarluttut kiisalu ilaatigut ujaqqat angissutsimikkut assigiingitsut sikunit ingerlanneqarsimasut. Kinnganernik misiliutissanik katersineq qillerivissani ingerlanneqarpoq takutitsillunilu annikittumik uummassuseqartunit sedimentinik imaqartoq, < 0.05 % - imiit 0.5 % - imut annertussusilik. Immamik ilisimatusarneq Immap qaavata kaaviaarnerata takutippaa, Kitaata imartaata qaava aniinganerup avannaatigut Kalaallit Nunaata Kitaa atuarlugu sarfartoq kiisalu vii

Avannaata imartaata qaava Canadami Issittup ikkarloqarfianit kujammut Baffinip Qeqertaata kangia atuarlugu sarfartoq. Immap qaavata ataani Irmingerip sarfaata avaleqqua sarfarpoq avannamut pilersillugu Kalaallit Nunaata Kitaata imartaata akunnera Kalaallit Nunaata Kitaata kussanganera tamakkingajallugu, soorluttaaq Issittup imartaa kiisalu immap ikaariarnera tatsiviap kitaatigut kujammut sarfarluni. Misissuivik kussanganerup avannamukaartup ikaariaata imartaani kangimut kujammullu imartami tatsiviaq tamakkerlugu kitaanut inissisimavoq. (Assiliartaq 5 takuuk). Assiliartaq 5 Kalaallit Nunaata Kitaani immap immikkoortuisa sarfai Kilde: Brian Petrie, Bedford Institute of Oceanography Nalinginnaasumik misissuivinni immap sarfai sakkukipput. Immap qaavata sarfai agguaqatigiisillugu sukkassusai qilleriviit siulliit marluk avataani 2-3 cm/s akuttussuseqarput qummut 50 meterisut itissusilik tikillugu. Mallit angissusaat Baffinip kangerluani mikipput. Mallit anginerit pileraangata sivikittuinnarmik pisarput. Mallit malunnaatillit agguaqatigiissillugu annertussusaat Sigguk Blokkip iluani pilersinne-qartarput novemberimiit januar ilanngullugu anorillu sakkortunerpaaffii naapertorlugit pilersarlutik. Immap qaavata Kalaallit Nunaata Kitaani kissassusaa/nillissusaa januarimi februarimilu nillernerpaa-jusarpoq kissarnerpaajusarlunilu agustimi kiassuseqarluni 6-imiit 8 C iussimut, allanngorarneri ukiumoortumik allanngoranngikkaluarlutik. Immap qaavata tarajoqassusaa misissuiviup nalaani annikittumik allanngorarpoq. Sikumut tunngasut Sigguk blokkimi, piffissaq junip qeqqaniit novemberip qeqqanut nalinginnaasumik sikoqarneq ajorpoq, taamaattorli immap sikua ilaatigut Baffinip Kangerluata kujataaniit ingerlaarsinnasarpoq eqqaqqullutik aasap ingerlanerani. Imaq sikoqartillugu, sikutarujussuusinnaasarput nutaat saattut. Sikuli allanngorarsinnaasarpoq, imarnersarsuillu takornartaanngillat. viii

Sikup issussusaa Davis Strædimi asigiinngissitaartorujussuuvoq. Siku imartannguunnikorlaanni nalinginnaasumik 0,5 m sinnerlugu ukiuunerani issussuseqakkajuttarpoq. Sikutoqaq upernaakkut nalinginnaasu-mik 1,2 m- erisut issussuseqqartarpoq (Assiliartaq 6 takuuk). Assiliartaq 6 Sikup akulikissusaa tamakkerlugu Pilersaarusiap nalaani juni-mit oktoberimut (2007-imi paasissutissat) Kilde C-Core, 2009 Kalaalit Nunaata Kitaata sikuata ingerlarnga paasineqarluanngilaq, piffinni ingerlaarnernit annikittumik qaavani pisunik ataqatigiinnik annertuunik aqunneqarlutik anorip sakkortussusaa sammivialu ikiorsiullugu, ingammik imartani kujasinnerusuni. Sikup ingerlarnga tamangajaat Davis Strædip kitaata tungaani kujammukaartuuvoq, nalinginnaasumik sukkassuseq misissuinermi nalaarneqarsimasoq Baffiníp Kangerliumarngata kujasinnerusortaani ukiup upernaallu ingerlanerani 10 cm/s imiit 20-30 cm/s imut Davis Strædimi. Ilulissat pilersinneqartarput sermersuit Kalaallit Nunaata Kitaani aseroraangata. Ilulissat Kalaallit Nunaata Kitaani ukioq naallugu pinngortarput immallu sarfaanit anorimittaaq aamma ingerlanneqartarlutik. Uummannap Sullua Qeqertarsuullu Tunua ilulissat Disko Vest-ip nalaaniittut pinngorarfigaat. Piffiit taakku ukiumut ilulissanik 10.000-15.000 missaanik pinngortitsisarput. Ilulissat pilersaarummit malinnaavigineqartut agguataarlugu ingerlaarnerminni sukkassuserisarpaat 0,21 m/s allanngorarlutillu uninngangajaavinnermit sukkanerpaagaangamik 1,59 m/simut (3,1 kt.) anorersuartillugu. Ilulissat aalajangersimasumik sammiveqaratik ingerlaarput, taamaattorli amerlanersaat kangimut ingerlaarlutik allanngorartumik sammiveqarlutik sarfat ingerlaarnerat naapertorlugu. ix

Kinganerit Avatangiisinik misissuinerit qilleriffissatut siunnersuutigineqartut eqqaani immap naqqata ilisarnaataanut tigussaasunik, sananeqaatitigut uummassusilinnullu tunngapput. Kinnganernik misiliutit qilleriviup eqqaanit kiisalu misiliutit piffinni allani pisinnaatitsissutip nalaanit tigusat kinnganernik uummassusilinnik annikittumik imaqarput, ikummatissartallit annertussusaat nalinginnaasumik pinngortunut assersuunneqarsinnaapput ikummmatissartalimmillu mingutsitsinermik takussutissaqarani. Avatangiiseq Uummassusilik Tunngaviusumik Sananeqaatit pinngorartarnerat Tunngaviusumik sananeqaatit pinngorartarnerat (uummassusilinnik sananeqaatit fotosyntesimit pinngortinneqartut soorlu fytoplanktonit immaqaluunniit immap naasuarai) Kalaallit Nunaata Kitaani annertupput, massa upernaakkut amerliartupiloortarnerat pingaartoq nalinginnaasumik aprilip naalernerani aallartittaraluartoq majillu ingerlanerani aannertusilluni, taamaattumillu ingerlatsinissamut pilersaarutit sioqqullugit pisarluni. Tunngaviusumik sananeqaatit pinngorartarnerat annertunerpaartaatigut sineriaap qanittuani kangerlunnilu pisarpoq, annertuumillu pinngorarneq sikoqarfinni pisarluni. Uummasuaqqat Uumasuaqqat allanngorartut (soorlu raajat, qaleruallillu) imartani Kalaallit Nunaata kitaani takussaapput nerisassaallutillu pingaartut uumasoqatinut allanut tamaani qanittumiittunut soorlu aalisakkanut, arfernut timmissanullu imarmiunut. Uumasuaqqat 85 %- ii qalerualiupput. Takussaanerpaallunilu Calanos Copepoder annertuumik takussaasoq aalisarfissuarni imartanilu itinerusuni Qeqertarsuup Tunuani. Imarmiut Uumasoqatigiit immap naqqarmiut Kalaallit Nunaata Kitaani nunap toqqaviani Baffin illu Kangerliumarngani pinngortitap ataqatigiinnerani akuupput pingaartut, pingaassusaat annikilliartortaraluartoq imaq itisiartortillugu sineriammullu ungasilliartortillugit. Immap naqqarmiut uumasoqatigiit qileriffissat siulliit marluk eqqani sumiissusersineqarsimasut assigiiaartorujussuupput inuuffigisaat immap naqqa assigiiaartorujussuummat (sikumit aqqusaalutarineqarsimallutik allanngortinneqarsimasut kinnganerit kiviorarsimasut). Inuuffiit illersukkat immikkulluunnit malussariffiusut sumiissusersineqanngillat (soorlu koralit). Uummasusillit assigiingitsut amerlassusaat assingupput immaqaluunniit amerlanerullutilluunniit Baffin Kangerliumarngani Davis Strædilluunniit kujasinnerusortaanni misissuinernit assersuunneqarsinnaasunillu amerlassuseqarlutik imartani itinerusuni misissuk-kani. Immap naqqarmiuinik uumassusilinnik x

assigiinngiiaartut amerlassusaat annikinneruvoq Davis Strædip kujasinnerusortaaniit. Aalisakkat Kalaallit Nunaata imartaanni aalisakkat assigiinngitsut 250 missiliorlugit inuuffigaat. Taakkunani aalisakkat 18-it immikkut pingaaruteqarput immaqaluunniit nalinginnaallutik Kalaallit Nunaata Kitaani ANN illu tunngaviani allaaserineqarlutik. Tarraleqisaaq Saarullillu naliliivigineqarput IUCN ip allattorsimaffiani aappalaartumi mianernartutut, Eqalussuaq navianartorsiungajassinnaasutut naliliivigineqarpoq uumassusillillu allaat sinneri soqutaanngitsutut naliliivigineqarlutik. Aalisakkat amerlanerpaartaat sineriammi suffisarput, misissuivik qimallugu, immaqaluunniit piffissami qilleriffiusussaangitsumi. Aalisagaq ikkattoqarfimmi akuersissuteqarfiup nalaani junimi suffisinnaasoq tassaavoq Ammassassuaq. Timmissat imarmiut Kalaallit Nunaata avatangiisiini timmissat imarmiut piaqqiortartut nassaasaapput, allallu timmissat aasaanerani Kalaallit Nunaanukartartut assigiingitsut 17-it. Silaannaap pissusaata peqqarniitsuunera pissutigalugu Kalaallit Nunaani timmissat ukiisartut amerlanngillat, timmissat imarmiut ilaat kitaata sikuani ukisaraluartut. Timmissat imarmiut Kitaani aammattaaq katersuuttarput 84 % - ilu tikillugu timmiaqarfiit Kalaallit Nunaaniittut kitaaniipput. Timmissat assigiingitsut 14-it naluneqanngilaq akuersissuteqarfiup Sigguk eqqaani piaqqisarfeqartut. Timmissat imarmiut ilaat imaannarmiinnerminni isasarput timmissallu eqimattat annertuut pilersinnaallutik taamatut. Timmissat taakku ilagaat mitit, miti siorakitsoq, appa appaliarsullu. Piffissap taasuma iluani timmisinnaanngillat, taamaattorli sukkasuukasimmik nalussin-naallutik. Uumasut Imarmiut Uumasut imarmiut assigiinngitsut 19-iupput imartani nalinginnaasut kiisalu Kalaallit Nunaata kitaani akuersissuteqarfiup eqqani: arferit assigiinngitsut 13-it, puisit assigiinngitsut tallimat, aarrit nanorlu. uumasut amerlassusaannik ingerlaarfiinillu paasissutissat Kalaallit Nunaata kitaaneersut annertunngillat, misissuinerit assigiinngitsullu amerlassusaanik misissuinerit ingerlanneqaraluartut uumasullu ilaannik pingaarutilinnik peqarnissaanik takussutissaqaraluartoq soorlu Qilalugaq qaqortap ukiisarfii takussutissiami 7-imi. xi

Assiliartaq 7 Qilalukkap Qaqortap Ukiusarfii Piffiit illersukkat Uummasullu Navianartorsiortinneqartut Tikaagulliusaaq tunnulillu IUCN-ip allattorsimaffiani aappalaartumi navianartorsiortutut nalunaarsorneqarsimapput. Qilalugaq Qaqortaq Qernertarlu nalunaarsorneqarsimapput navianartorsiorsinnaasutut Arfivissuarlu Kalaallit nalunaarsuiffiani aappalaartumi navianartorsiorsinnaasutut nalunaarsorneqarsimallutik. Puisit assigiinngitsut tallimat tamarmik navianartorsiunngitsutut immaqaluunniit mianerisarialittut IUCNip nalunaarsuiffiani aappalaartumi nalunaarsorneqarsimapput. Aaveq IUCNip nalunaarsuiffiani aappalaartumi navianartorsiortutut nalunaarsorneqarsimavoq Nanorlu mianernartutut IUCN-ip Kalaallillu Nunaata nalunaarsuiffiani aappalaartumi nalunaarsorneqarsimallutik. Saarullik kiisalu Tarraleqisaaq IUCN-ip nalunaarsuiffiani aappalaartumi mainernartutut nalunaarsorneqarsimapput, Eqalussuaq aarlerinanngajassinnaasutut nalunaarsorneqarsimalluni. Uumasut allat amerlanngitsut pingaaruteqarpallaanngitsutut nalunaarsorneqarsimallutik, ilanngullugu eqalussuup nulia, kakilisak, kapisilik, eqaluk kiisalu imminnguaq. xii

Naajavaarsuk navianartorsiorsinnaasutut IUCN-ip nalunaarsuiffiani nalunaarsorneqarsimavoq, uumasut allat annikitsumik pingaarutilittut nalunaarsugaallutik. Taanna Kalaallit nunaata nalunaarsuiffianut aappalaartumut naleqqiullugu allaavoq, miteq, appa kiisalu naajavaarsuk tassani qajannartutut nalunaarsorneqarsimammata; imeqqutaalaq, taateraarnaq aarlerinartorsiungajattutut nalunaarsorneqarsimallutik; Taateraarlu navianartorsiortutut nalunaarsorneqarsimalluni. Kalaallit Nunaanni piffiit assigiinngitsut 11 Ramsar Listemut nalunaarsorsimapput (masarsoqarfiit Nunarsuarmioqatigiinnut pingaarutillit), taakkunani arfinillit Kalaallit Nunaata kitaaniillutik. Ilulissat Kangerluat UNESCO p Nunarsuarmioqatigiit kingornussassaattut nalunaarsorneqarsimavoq piffiillu aamma allat nunat allanngut-saaliugassatut nalunaarsorneqarsimallutik immaqaluunniit timmiaqar-fiit illersukkat. Inatsisitigut piffiit Kalaallit nunaata kitaaniittut illersukkat Assiliartaq 8-mi ataani takuneqarsinnaapput. Assiliartaq 8 Sumiiffiit Illersukkat Kalaallit Nunaata Kitaaniittut Timmiaqarfiit Kalaallit Nunaata kitaanniittut pingaartut BirdLife International-imit sumiissusersineqarsimasut assiliartami 9-mi ataani takuneqarsinnaapput. xiii

Assiliartaq 9 Timmiaqarfiit Pingaarutillit PILERSAARUT Capricorn suliassaqarfinnik arfineq pingasuusunik misissuivissanik akuersissuteqarfiusunik soqutigisaqarpoq Kalaallit Nunaata kujataani kitaanilu, maannakkuugallartoq qillerinissamik pilersaarutip ANN imullu akuersissutip taamaallaat blok 1-imi misissuinissamut tunngagaluartoq, Sigguk. Qillerinissamut pilersaarut ingerlanneqalersaarpoq qaammatit sisamat ingerlanerani, qaammatinik marlunnik pilersaarutaanngitsumik immikkut pisoqariataarsinnaaneranik piareersimaffilerlugu. (Nalunaarsuut 1 ataaniittoq takuuk). Nalunaarsuut 1 Qillerinissamut pilersaarutip assilinera 2010 Maj Juni Juli August Sept Okt Nov Dec Piareersaneq Qillerineq (4 qilleriviit) Qillerivissatut sillimmatigineqartoq Una pilersaarut qillerinissanik sisamanik imaqarpoq, suli akuersissuteqarfinni marlunni tassani qillerinissanik periarfissaqarluni, pilersaarutaareersup assilinerata iluani aamma aallarnersaataasumik qillerinerit pilersaarutaasumiit sukkanerusumik ingerlanneqarsinnaassapput, ingerlatsinerlu pillugu illersorneqarsinnaappat. xiv

Qillerinermi pilersaarut imminermi teknikikkut siuarsimasunik atortorissaarutinik arlariinnik pisariaqartitsissaaq kiisalu ingerlatsinermut piumasaqaatinik imartami issittumi qillerinissamut unamminartumut piumasaqaatit naammassineqassappata. Qillerutit avataasiutit nammineq ingerlasinnaasut marluk (MODU sit) (Assiliartaq 10) atorneqassapput qaffasissumik ingerlatsinikkut sillimaniarnikkullu isumannaalli-saaneq qulakkeerumallugu. Angallatit arlallit atorneqassapput ikorfartuisussatut ikiuigasuartussatullu ingerlatsinermi, ilanngullugit umiarsuit pilersuisussat, umiarsuit ikorfartuisussat sikusiutillu. Umiarsuaq imarpimmi toqqorsivittut piareersimasuutitaqarfittulli atorneqassaaq, qulimiguullit suluusallillu inuttat paarlakaatinneqarneranni qilleriveqarfiusumut, ikorfartuivittullu Kangerlussuarmi mittarfik. Atortorissaaruteqarfiillu nunami pioreersut Nuummi, Aasianni, Sisimiuni Ilulissanilu atortoqarfittut atorneqassallutik, qulimiguullit aallaaviattut, eqqakkanik suliareqqiisarfittut, orsersortarfittut, imeq atortussallu kiisalu killilimmik nunami unnuisarfeqarfittut inunnut pilersaarummi sulisunut 12-unut. MODU sit taakku marluk tassaapput Stena Forth, umiarsuaq qillerivittalik nutaaliaasoq imaannarmi itisuumi najoruminaattumilu sikut nallorsimasut akornanni ilanngullugu sulinissamut tulluarsagaq, Stena Don, eqaatsumik inissinneqarsinnaalluni immap iluanut aqqartinneqangajassinnaasoq qillerivik aamma najoruminaatsuni sulisinnaanissamut tulluarsagaq. MODU sit marluk tamarmik sumiiffimminni uninngaannartussaammata aquutit atorlugit, kisartor-nissaq pissutsini nalinginnaasuni pisariaqarnavianngilaq. Assiliartaq 10 Stena Forth Umiarsuaq qilleriviuutigisoq kiisalu Stena Don qillerivik immap iluanut aqqartinneqangajasssinnaasoq Kilde: Photo courtesy of Stena Qillerinermi itissuseq pilersaarutaavoq 3.000 aamma 4.000 meterit akornanni immap naqqata ataani ititigisumiissasoq. Qillerinermi qillerutit angissutsit assigiinngitsut atorneqassapput putunut arlariinnut immap naqqaniit qillikkap itissusaannut. Marulluk imermik tunngavilik perrassaatitut atorneqassaaq qilleriviup iluatigut kaaviaartinneqassalluni qillerutip xv

kigutaasaanut qillerinermi seqummarlukut pinngortut piiarsinnaaniarlugit qillerinermilu atortoq aalaakkaatinniarlugu. Annertunerpaamik imeq marulluk sunniuteqartilluaru-mallugu (75 % missaa) akuugaluartoq, imarisat atuutinngitsut akuutinneqarput soorlu baryt aamma marraq. Akoorutissat assigiinngitsut allat marullummut akoritinneqassapput pitsaassusissaq isumannaatsumik pitsaasumillu qillerinissaq qulakkeerniarlugu. Akoorutissat atorneqartussat Nunarsuarmi piumasaqaatit naapertorugit nalilersorneqarnikuupput immikkoortiterneqarsimallutillu toqunartortaqarnertik naapertorlugu. Pilersaarutip siunertaraa, akuutissat kisimik navianaateqanngitsutut immaqaluunniit annikittuinnarmik navianaateqarsinaasutut immikkoortinneqarsimasut nalunaarsuiffimmi (PLONOR) immami avatangiisinut, immaqaluunniit De danske Produktregisterimi (PROBAS>) imi ajortumeerisinnaannginnerpaatut nalunaarsorneqarsimasut. Akuutissat tassunga naammassinninngittut tunngavilersorluarneqarsimassapput, taamaanngippat sakkortuumik eqqartorneqassaaq nalilersorlugu. Ujaqqat qillerinermit seqummarlukut kaaviaartinneqartassapput utimut qillerutip iluanut, tassani marulluk immikkoortinneqartassalluni atoqqinneqarlunilu seqummarlukullu suliareqqinneqarsimasut immamut iginneqarlutik utertinneqartassapput. 500 aamma 740 m 3 akornanni seqummarlukoq annertutigisoq qillerivimmit ataatsimit pilersinneqassasoq naatsorsuutaavoq. Piviusuusaartitat takutippaat seqummarlukut annertunerpaartaat qilleriviup eqqaa kaajallallugu 300-800 meterisut ungasitsigisumut inissinneqassasut, inissinneqartup issussusissaa 1 mm-ermit portunerulaassalluni piffinniit 200 meterisut siammasitsigissallutik. Qillerivimmi putut tamarmik qillerneqareerunik taava qillerivik qaqinneqassaaq ulissaalu putumut ninginneqarluni cementimillu siminneqarluni. Qillerinerup naanerani marulluk atorneqarsimasoq imaanut aniatinneqassaaq. Qillerinerit inerneri ikummatissat sananeqaataanik nassaarfiuppata taava qillerivik misilittarneqassaaq. Misilittaaneq ingerlanneqassaaq aalajangerniarlugu imerpalasup inaatalu ilisarnaatai soorlu naqitsineq, nakkutigineqartumik qillerivikkut ikummatissamik ingerlaartitsisoqassaaq misilittarneqarlutillu ikuallanneqassallutik. Ikuallaanissamik ilimanaateqarnera naatsorsuutaavoq qillerivik ataatsimiit 6 % - imiik annikinnerussasoq. Ikuallaasoqassappat, ullut tallimat ingerlaneranni akunnerit 48 atorlugit ingerlatinneqassaaq, ikuallatassaq qillerivinnit tamanit tamakkerlugu naatsorsuutaavoq uulia nappartanut 30.000-inut naapertuutissasoq immaqaluunniit 80 million kubikfod gassi. Ikuallaaneq suugaluartorluunniit Kalaallit Nunaanni oqartussanit akuerineqaqqaartussaavoq malittarineqartuassallunilu, ikuallaanerillu tamarmik naammassivinneqarsimanngitsut. Angallat uuliamik katersisinnaasoq tamakkiisumik suujunnaarsitsisinnaasoq piareersimatinne-qarluni najuutsinneqassaaq suliap ingerlanerata nalaani. Kingusinerusukkut inaarinninnermi, qilleriffiit matuneqassapput salinneqarlutillu. Qilleriffiit tamarmik suliffissuaqarnermut piumasaqaatit malillugit qilleriffik similerneqassaaq putup qaavatigut, illersuutaasinnaasumik ulillugu ajortumeerneqarsinnaanera pinngitsoortinniarlugu milittoornermit immaqa- xvi

uunniit aporneqarnermit. Qillerifiit tamarmik qillerneqareerunik MODU sit umiarsuillu ikorfatut atortut poortussapput suliassamullu tulliuttumut angerlamulluunniit ingerlassallutik. SUNNIINERNIK EQIKKAANEQ KIISALU PINNGITSOORTITSINEQ Misissuinissamik suliaqarneq nipiliortitsisinnaavoq silaannarmullu aniatitsinermik, soorluttaaq timimut akornusersuinerit aniatitsinerillu assigiinngitsut eqqakkallu. Taamaattut aallaaviit naliliinikkut sumiissusersineqartut qillerilluni suliaqarnermi nalinginnaasuupput imartani nunarsuaq tamakkerlugu. Aniatitsinerit immikkooruteqanngillat immaqaluuniit asseqanngitsuunatik, aniatitsinerit immaqaluunniit aallaaviit allat avatangiisinut sunniisinnaasut. Sukumiisumik sunniutaasinnaasunik misissuinerit, malussarniutinik malussarissusaannik, pinngitsoortitsiniarluni iliuutsit suliarineqarput ANN imi nalunaarummilu ilanngunneqarlutik. Sunniutit pingaarnerit takussutissartaat, suliassat attuumassuteqartut kiisalu pinngitsoortitsiniarnissamut suliat tabeli 2-mi ataaniittumi takuneqarsinnaapput. Nalunaarsuut 2 Immikkoortut Sunniisinnaanermut sammisat pingaarnersaasa eqikkarneqarneri, Ingerlatsinermi kiisalu pinngitsoortitsiniaanermi iliuusissat Sunniutaasi nnaasut Imarsiortut allat ajoqusersorne qarneri Immap naqqanut sunniutai Sunniutip aallaavia / Ingerlatsinermi sammisaq Pilersitsineq, qilleriviup avataani 500m-erisut isorartussusillit immikkoortitsivissatut aggornerit qilleriviup umiarsuillu angalaffiisa akornini pilersaarfiup nalaanut. Qillerutip nuuata immap naqqanut isernera qillerinermilu seqummakut. Pinngitsoortitsiniaalluni iliuutsit Siusissumik ingerlaavartumillu isumasioqateqartarnerit nunaqqatigiinik, oqartussat soqutigisallillu qitiusumik. Angallatinik ikorfartuutissanik atuinerit angallatinut allanut sillimaqqusinernut Kisartornissaq pinngitsoortinneqarpoq DP qillerissutinik atuinikkut. Immap natia misissorneqarpoq, misiliutissanillu tigusisoqarpoq allanngutsaaliuinissaq eqqarsaatigalugu. Immap naqqani inuuffiit suussutsillu killilimmik siammarsimasut qaqutigoortut illersugaasulluunniit sumiissusersineqanngillat. Seqummakut sukuiarneqassapput aniatinneqartinnatik, siammarsimanerallu immap naqqanut seqummakut qaleriiaarneqarnerani sunniutaa takutinniarlugu. xvii

Sunniutaasi nnaasut Perpaluk Silaannaap pitsaassusaa Immap pitsaassusaa Sunniutip aallaavia / Ingerlatsinermi sammisaq Immap iluani qillerinermit nipiliorneq, aalanerit, MODU s-illu inissinneqarnera. Silaannakkut nipiliorneq qulimiguulimmiit suluusalinniillu. Ikuallaanermit aniatitsinerit atortuniit MODU simit angallatiniillu, aniatitsinerit timminerniit. Aniatitsinerit gas-imik ikuallaanermiit. Illut kuuffiiniit MODU siniit angallatiniillu kuutsitsinerit. Nerisassanik eqqaanerit immamut. Seqummakunik qillerinermiit aniatitsinerit qilleriviullu aniaffiani marullummik aniatitsinerit. Akuutissanik marullummut atuinerit. Pinngitsoortitsiniaalluni iliuutsit Aaqqissuusamik atortorissaarutinik aserfallatsaaliuineq Nipiliorneq ima annertutiginngilaq allaat imaani uummassusilinnut ajoqusiilluni pissusaanullu qisuariaataasinnaasut sivikitsuinnaanissaat naatsorsuutaavoq. Sajupillatsitsisarluni misileraanerit suulluunniit inuussutisarsiornikkut periuutsit pitsaanerpaat naapertorlugit ingerlanneqassapput immami uumasut ajoqusersorneqarnerat annikinnerpaaffissaminiitinniarlugit. Qulimiguulimmik angalanerit kitaani piffiit piffissallu malussarissut mianeralugit ajoqusersuisinnaaneq annikinnerpaaffissaaniitinniarlugu. Aaqqissuussamik atortorissaarutinik aserfallatsaaliuineq. Ikummatissaq issittumut tulluarsagaq annikittumik ikuallassaatitalik (svovl) aniatitsineq annikinnerpaafissaminiitinniarlugu Ikuallaanissamut ilimanassusaa naatsorsuutigineqarpoq 10 % - imiit annikinnerussasoq qilleriviusumut ataatsimut. Ikuallaanerit tamarmik killilimmik sivisussuseqassapput (akunnernut 48 ulluni tallimani naatsorsorneqarpoq) sissuerneqaqqissaarlutillu angallatinik uuliakoornernik milluaasinnaasumik piareersimasuutitamik. Kuuffiup ernga, imeq ipilik igaffimmillu eqqagassat passunneqasapput, anitainnearlutillu MARPOl imi piumasaqaatit naapertorlugit. Immanneq imerlu imaajaanerminngaaneersoq MARPOL-imi piumasaqaatit naapertorlugit (<15ppm uulia imemi). Marulluk imemik akulik qillerinermi kisiat atorneqassaaq. Akuutissat tamarmik nalunaarsorneqassapput nunarsuaq tamakkelaugu periutsit akuerisat naapertorlugit, sunniinikinnepaarlu toqqarneqarluni atorneqassaaq sulinermi. Seqummakut suliarineqassapput marulluk piiarlugu atoqqitassanngorlugu. Uulia aggornerni pinngortuni atorneqartoq qillerummi avissaartinneqartassaaq. Uulia aggornerni saniatigut aniatinneqassanngilaq, immap qaavani uuliap piliaanik qalipperneqalissappat. xviii

Sunniutaasi nnaasut Eqqakkat uuliakoorneq immaqaluunn iit pilersaarutaan ngitsunik pisoqarnera Sunniutip aallaavia / Ingerlatsinermi sammisaq Nalinginnaasumik qillerinermi eqqakkat navianartut navianaateqanngitsullu pilersinneqassapput. Eqqakkat killillit aamma angallatiniit pilersinneqasapput nunamilu ikorfartuinermiit. Pilersaarutaanngitsumik annertuumik pisoqariataarsinnaavoq soorlu anillattoorneq uuliamik sukuiarneqanngitsumik annertuumik avatanngiisimut. Ikummatissanik immiinermi toqqorterinermilu aamma avatangiisimut anisoortoqarsinnaavoq. Pinngitsoortitsiniaalluni iliuutsit Eqqagassat manngertut tamarmik eqqaavilerisunut nalunaarsorsimasunut tunniunneqartassapput nungusagassatut eqqaavinni akuerisaasuni. Eqqagassat seqummakuungitsut nerisassangitsullu immamut iginneqarnavianngillat. Eqqagassat tamarmik Waste Management Plan naapertorlugu suliarineqassapput, sernissuinissamut tunngaviit inatsisillu naapertuuttut. Uulia eqqagassaq sumilluunniit pilersaarutaanngitsumit pinngortoq Oil Spill Plan naapertorlugu nungutinneqassaaq. Uuliasiorfiit marluk atorneqassapput, pilersaarutaanngitsumik taartaasumik qillerinissamik pisariaqartitsisoqariataalissagaluarpat. Uuliakoortoqartitsisuusaartoqarpoq, uuliakoortoqassatillugulu sillimanissamut pilersaarut aallartinneqassaaq. Qilleriviup aqunneqarnerani pisoqariataassappat, qilleriviup putua matugasuarneqassaaq qaartitsinikkut (BOP) Ingerlatsinissamik periusissat ikummatissanik atortussanillu nuussinermi kiisalu umiarsuup iluani navianaatilinnik toqqorsivimmi. Ilulissat pillugu ingerlatsinissamik pilersaarut atuutilersinneqassaaq ilulissamik aporneqarnissamut navialisimasinnaaneq annikillisinniarlugu. Orsersuisarnerit silagitsillugu kisiat ingerlanneqartassapput sissueqqissaarneqartassallutillu. ANN imi ikiuutissatut nalunaarsorneqarsimasut tamakkiisumillu Pilersaarutip suliarinera inerniliinerupput annertuumik misilittakkat imarpimmi uuliasiorluni misissuinernit, misilittarneqarsimallutillu annertuumik. Taasuma qaavatigut, ingerlatsinerit, taamaattunik naammassinninnissamut pilersitsinerit allaaserilluarneqarsimapput naluneqaratillu sunniuteqarluartutut. Taamaattumik sunniutaasinnaasunik annikinnerpaaffimminiititsisinnaanermik pisinnaasaqarneq tatiginartorujussuuvoq, tassami annikinnerpaaffimminiititsinissaq ALARP ) iluatsilluartumik ingerlatsinermik ikiorsiissutissanillu pilersitsinermik aallaaveqassaaq, uani allaaserineqarsimasut. xix